25.04.2017

Tutkimus: Harva suomalainen tietää kuoleman talousvaikutukset

Vain joka neljäs on ottanut henkivakuutuksen

Vain joka kymmenes suomalainen kokee kuoleman tärkeimmäksi itseensä tai perheeseensä kohdistuvaksi uhaksi, johon tulisi varautua vakuutuksella. Ainoastaan neljänneksellä on henkilökohtainen henkivakuutus. Vakuuttamattomista 60 prosenttia ei ole harkinnutkaan henkivakuutusta viime aikoina. Silti suurin osa suomalaisista ennakoi, että kuoleman jälkeen yhteiskunta ei pysty huolehtimaan heidän perheestään tai läheisistään. Tulokset ilmenevät henkivakuutusyhtiö Kalevan teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1515 suomalaista.

Kuolema on aina monitahoinen muutos vainajan omaisille. Se on sitä myös taloudellisesti. Suomalaiset varautuvat tapaturmiin ja vakaviin sairauksiin, mutta vain joka kymmenes näkee kuoleman tärkeimpänä uhkana, johon täytyy varautua henkivakuutuksella. Parisuhteessa elävistä suomalaisista ainoastaan joka kolmas on tehnyt taloudellisen arvion kumppaninsa kuoleman varalle. Arvioinnin jälkeen joka toinen on vakuuttanut henkensä.

– Juuri valmistuneen tutkimuksemme mukaan lähes puolet suomalaisista kokee tapaturma- ja sairausvakuutuksen henkivakuutusta tärkeämmäksi. Ainoastaan neljännes on ottanut henkilökohtaisen henkivakuutuksen. Kahdella kolmesta aikuisesta ei ole kumpaakaan, ei henkivakuutusta eikä pankin lainaturvaa. Tilanne on hieman erikoinen, kun lähes 60 prosenttia meistä suomalaisista kuitenkin ajattelee, että kuolemamme jälkeen yhteiskunta ei pysty huolehtimaan perheestämme tai läheisistämme, henkivakuutusyhtiö Kalevan toimitusjohtaja Timo Laitinen taustoittaa.

Henkivakuutusyhtiö Kalevan maaliskuussa 2017 teettämästä tutkimuksesta selviää, että joka neljäs parisuhteessa elävä uskoo perheen ajautuvan taloudellisiin ongelmiin, mikäli kuolee itse yllättäen. Parisuhteessa elävistä joka viides uskoo, että vakuuttamattoman kumppanin kuoltua parisuhteen toinen osapuoli joutuisi turvautumaan sosiaalitukeen.

– Yli 100 000 euron lainan omaavista vakuuttamattomista peräti joka kolmas kokee, että puoliso ei selviäisi taloudellisesti tai tulisi ainakin melko paljon ongelmia. Ne, jotka ovat kokeneet puolison kuoleman, kertovat että aiheutuneet kulut yllättivät ja suurin osa on kohdannut taloudellisia vaikeuksia, Laitinen kertoo.

Ruuhkavuosissa ei ehdi miettiä henkivakuutusta

Harvinaisinta kuolemanpelko on ennen perheen perustamista. Nuorista aikuisista peräti 80 prosenttia ei ole edes arvioinut, tarvitseeko heidän varautua taloudellisesti toisen aikuisen kuoleman varalle. Perheenlisäyskään ei juuri nosta varautumisastetta. Vakuutetuista henkivakuutuksen otti raskausaikana vain seitsemän prosenttia.

Läheisen kuolema tai vakava sairastuminen ovat tavanomaisin syy miettiä henkivakuutuksen ottamista. Ne ovat joka kolmannen syy pohdintaan.

– Ruuhkavuosina henkivakuutus ei ole aktiivisessa pohdinnassa. Kolmekymppisistä peräti 65 prosenttia ei ole arvioinut, pitäisikö kumppanin poismenoon varautua taloudellisesti. Sen sijaan 50 000 tai 100 000 euron laina muuttaa tilannetta selvästi. Näistä talouksista 40 prosenttia on varautunut toisen aikuisen kuolemaan, Laitinen sanoo.

Henkivakuutus auttaa perinnönjaon valmistelussa

Kalevan tutkimuksen mukaan henkivakuuttamattomista suomalaisista 60 prosenttia ei ole harkinnutkaan asiaa viime aikoina. Neljännes on harkinnut, mutta minimaaliset kolme prosenttia sanoo päätyneensä ottamaan vakuutuksen. Kansaneläkeikäisistäkin vain 27 prosentilla on henkivakuutus.

– Näkemyksissä on selkeä ristiriita. Samanaikaisesti kun suuri osa ei edes mieti henkivakuuttamista, jopa 82 prosenttia suomalaisista kokee henkivakuutuksen tarpeellisena. Lisäksi vastaajista kolmannes tietää, että henkivakuutus on hyvä keino valmistautua perinnön jakamiseen, Kalevan Timo Laitinen päättää.

Henkivakuutusyhtiö Kalevan YouGov Finlandilla teettämään tutkimukseen vastasi 28.2.–6.3.2017 välisenä aikana 1515 suomalaista. Tutkimuksen lähtöotos muodostettiin ja lopullinen otos painotettiin suomalaista aikuisväestöä edustavaksi. Kokonaistulosten virhemarginaali on 2,2%-yksikköä suuntaansa.

 

Lisätietoja:

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva
Timo Laitinen, toimitusjohtaja
puh. 050 4244 104 timo.laitinen@mandatumlife.fi

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva
Minna Mikkanen, johtaja
puh. 050 5364 688 minna.mikkanen@mandatumlife.fi

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva on perustettu vuonna 1874. Kaleva on Suomen vanhin ja yksi vakavaraisimmista henkivakuutusyhtiöistä. Keskinäisen yhtiön osakkaita ovat vakuutuksenottajat ja takuupääoman omistajat. Vakuutuksenottajia on noin 240 000. Takuupääoman suuruus on 8,4 miljoonaa euroa ja sen omistavat puoliksi Sampo Oyj tytäryhtiöineen ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma tytäryhtiöineen. Yhtiö toimii läheisessä yhteistyössä Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön ja If Vahinkovakuutusyhtiön sekä muiden Sampo-konserniin kuuluvien yhtiöiden kanssa. Keskinäisenä yhtiönä Kaleva ei kuulu Sampo-konserniin. Kaleva on erikoistunut myymään henki- ja tapaturmavakuutuksia yhteistyösopimuksen kanssaan tehneiden ammatti- ja toimihenkilöjärjestöjen jäsenille. 

Jätä soittopyyntö

Lähetä yhteystietosi meille, niin me soitamme sinulle.

* Pakollinen kenttä

Voit jättää soittopyynnön tällä lomakkeella, niin me soitamme sinulle.

Valitsemalla valikosta aiheen tai kirjoittamalla lisätietoja, voimme palvella teitä tehokkaammin.

Asiakaspalvelu

Primus-vakuutus (If Vahinkovakuutusyhtiö)

010 19 19 19
ma-pe 8-20 (pvm/mpm)

Asiakaspalvelu

Muut Kalevan tuotteet (Mandatum Life)

0200 31100
ma-to 8-18, pe 8-17 (pvm/mpm)

Korvaukset

Miten haet korvauksia Kalevan vakuutuksista?