31.05.2017

Kysely: Suomalaiset välttelevät puhumista kuolemasta

Somessa on tuhansia haamuprofiileja

Kuolemaan varautuminen ei ole suomalaisten suosituimpia puheenaiheita. Joka neljäs välttelee aihetta aktiivisesti. Yli 60-vuotiaistakin viidennes kokee aiheen vaikeaksi. Omia hautajaisiaan ja niihin liittyviä toiveitaan on miettinyt vain 37 prosenttia kansalaisista. Vaikea suhde kuolemaan näkyy myös termeissä, joilla siihen viitataan. Suurin osa suomalaisista ei puhu kuolemasta kuolemana, vaan muilla ilmaisuilla. Erityisen hankalalta sana tuntuu nuorista aikuisista. Käytetyt kiertoilmaukset ovat enimmäkseen hyvin korrekteja. Harva suosii humoristisia ilmaisuja kuten lusikan nurkkaan heittämistä. Tulokset ilmenevät henkivakuutusyhtiö Kalevan teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1515 suomalaista.

Henkivakuutusyhtiö Kalevan maaliskuussa 2017 teettämästä tutkimuksesta selviää, että omia hautajaisiaan ja niihin liittyviä toiveitaan on suomalaisista miettinyt vain 37 prosenttia ja ani harva eli viisi prosenttia on kirjannut ajatuksiaan ylös. Kaksi kolmesta hautajaisiaan pohtineista on sentään kertonut kaavailuistaan läheiselleen. Naiset ovat tässä merkittävästi miehiä valveutuneempia. Heistä 42 prosenttia on miettinyt asiaa. Miehistä useampi elää enemmän hetkessä. Vain kolmannes on miettinyt omia hautajaisiaan.

Suomessa kuolee tilastojen mukaan vuosittain noin 50 000 ihmistä, näistä työikäisiä 10 000. Kuolemasta puhuminen on kuitenkin osittain tabu. Joka neljäs välttelee kuolemaan varautumisesta puhumista ja yli 60-vuotiaistakin viidennes kokee aiheen vaikeaksi.

– Kuolema on suomalaisille nykyään vähän vieras. Harva on nähnyt ruumiin, ja suru saatetaan kokea jopa nolostuttavaksi tunteeksi. Tämän kehityskulun juuret ovat kaupungistumisessa ja terveydenhoidon kehittymisessä. Kaupungistuminen on tuonut konkreettista välimatkaa perheenjäsenten välille ja pirstaloinut yhteisöjä, joihin kukin kuuluu. Aiemmin kuolemaa tehtiin ja kuoltiin omaisten läsnä ollessa, nykyään tapahtumapaikka on entistä useammin sairaalassa. 1950-luku oli ensimmäinen vuosikymmen, jolloin useimmat vainajat kuolivat Suomessa sairaaloissa, kertoo henkivakuutusyhtiö Kalevan toimitusjohtaja Timo Laitinen

– Mutta tämä ilmiö ei ole vain suomalainen, vaan länsimainen. Toisen maailmansodan traumat vaikuttivat tähänkin asiaan. Suomen tapauksessa talvi- ja jatkosota. Moni rintamalla ollut ei kyennyt tai halunnut käsitellä asiaa lainkaan. Kuolemista vaiettiin ja se vaikuttaa yhä tavassamme puhua kuolemasta, Laitinen lisää.

Kuolemasta puhutaan kiertoilmauksin, ei kuitenkaan huumorilla

Vaikea suhde kuolemaan näkyy myös termeissä, joilla siihen viitataan. Kalevan tutkimuksen mukaan suomalaisille on tavanomaista puhua kuolemasta kiertoilmaisuja käyttäen. Vain neljännes kansasta puhuu kuolemasta aina kuolemana. Luonnollisimmin kuolemasta puhumiseen suhtautuvat yli 60-vuotiaat. Heistä 83 prosenttia puhuu vähintäänkin useimmiten kuolemasta sen oikealla nimellä.

– Kun kuolemaa ei haluta kutsua kuolemaksi, useimmat sanovat ”mennä tai lähteä pois”, ”poistua keskuudestamme”, ”on poissa” tai ”kun ei enää ole”. Kiertoilmauksia käyttää lähes joka toinen. Seuraava kansansuosikki on ”nukkua pois”, jota suosii joka neljäs. Menehtyä-sanaa suosii yllättävän harva, vain joka kymmenes. Kaiken kaikkiaan suomalaisten kuolemasta käyttämät kiertoilmaukset ovat hyvin korrekteja. Humoristiset kuten veivin heittäminen, lusikan nurkkaan heittäminen tai tyhjän potkaiseminen kuuluvat harvojen sanavarastoon, Kalevan Timo Laitinen syventää.

Somessa on tuhansia haamuprofiileja

Useimmilla suomalaisilla on tili ainakin yhdessä sosiaalisen median palvelussa. Vuonna 2015 heitä oli 15–55-vuotiaista 93 prosenttia. Osuus vain kasvaa, kun siihen lisätään muut digipalvelut. Facebookit, twitterit, spotifyt ja netflixit ovat jo elimellinen osa arkea.

Suurin osa suomalaisista ei ole kertonut kenellekään läheiselleen kaikista käytössä olevista mediapalveluista ajatuksella, että läheinen voisi sulkea tilit kuoleman yllättäessä. Vain 12 prosentilla väestöstä ei ole kuoleman jälkeen lopettamista vaativia some-tilejä tai muita digitaalisia palveluja. Kun kuolleita on vuosittain 50 000, erinäisissä palveluissa kummittelee lukemattomia haamuprofiileja.

– Osa arjestamme ja elämästämme tapahtuu nykyään internetissä. Digitaalinen kehitys on ollut räjähtävää, mutta ilmiö on yhä niin tuore, että harva huomaa ajatella jäävänsä elämään verkossa kuoleman jälkeenkin. Uskon kulttuurin muuttuvan tässä vuosien saatossa. Jos omaiset eivät pääse haamuprofiileihin käsiksi, ne voivat ikävimmillään jatkaa suoraveloitusta vainajan tililtä kauan kuoleman jälkeen. Eikä kukaan halua törmätä kuolleisiin lähimmäisiinsä sosiaalisessa mediassa, Laitinen muistuttaa.

18–29-vuotiaista vain puolet on edes miettinyt kuolemaansa valmistautumista tältä kantilta vaikka täysi-ikäisistä juuri he ovat aktiivisimpia digitaalisessa ympäristössä. Ymmärrys valmistautumisesta sähköisen maailman osalta kyllä lavenee ikääntymisen mukana.

Henkivakuutusyhtiö Kalevan YouGov Finlandilla teettämään tutkimukseen vastasi 28.2 – 6.3.2017 välisenä aikana 1515 suomalaista. Tutkimuksen lähtöotos muodostettiin ja lopullinen otos painotettiin suomalaista aikuisväestöä edustavaksi. Kokonaistulosten virhemarginaali on 2,2%-yksikköä suuntaansa.

Lisätietoja:
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva
Timo Laitinen, toimitusjohtaja
puh. 050 4244 104
timo.laitinen@mandatumlife.fi

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva
Minna Mikkanen, johtaja
puh. 050 5364 688
minna.mikkanen@mandatumlife.fi

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva on perustettu vuonna 1874. Kaleva on Suomen vanhin ja yksi vakavaraisimmista henkivakuutusyhtiöistä. Keskinäisen yhtiön osakkaita ovat vakuutuksenottajat ja takuupääoman omistajat. Vakuutuksenottajia on noin 240 000. Takuupääoman suuruus on 8,4 miljoonaa euroa ja sen omistavat puoliksi Sampo Oyj tytäryhtiöineen ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma tytäryhtiöineen. Yhtiö toimii läheisessä yhteistyössä Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön ja If Vahinkovakuutusyhtiön sekä muiden Sampo-konserniin kuuluvien yhtiöiden kanssa. Keskinäisenä yhtiönä Kaleva ei kuulu Sampo-konserniin. Kaleva on erikoistunut myymään henki- ja tapaturmavakuutuksia yhteistyösopimuksen kanssaan tehneiden ammatti- ja toimihenkilöjärjestöjen jäsenille. kalevavakuutus.fi henkivakuutuskuntoon.fi

Jätä soittopyyntö

Lähetä yhteystietosi meille, niin me soitamme sinulle.

* Pakollinen kenttä

Voit jättää soittopyynnön tällä lomakkeella, niin me soitamme sinulle.

Valitsemalla valikosta aiheen tai kirjoittamalla lisätietoja, voimme palvella teitä tehokkaammin.

Asiakaspalvelu

Primus-vakuutus (If Vahinkovakuutusyhtiö)

010 19 19 19
ma-pe 8-20 (pvm/mpm)

Asiakaspalvelu

Muut Kalevan tuotteet (Mandatum Life)

0200 31100
ma-to 8-18, pe 8-17 (pvm/mpm)

Korvaukset

Miten haet korvauksia Kalevan vakuutuksista?