16.03.2018

Kysely: Suomi ei sure somessa

Suomalaiset antavat täystyrmäyksen hautajaisten live-videoinnille

Henkivakuutusyhtiö Kalevan teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset surevat perinteitä kunnioittaen. Tilastokeskuksen uusimman tilaston mukaan 61 prosenttia suomalaisista seuraa yhteisöpalveluita säännöllisesti. Kun kyse on kuolemasta tai hautajaisista, on verkon yhteisöpalveluiden rooli selvästi pienempi. Esimerkiksi läheisensä kuolemasta Facebookissa on omalle seinälleen kirjoittanut vain kahdeksan prosenttia. Asuinpaikasta riippumatta sosiaalista mediaa ei käytetä surukanavana. Pääkaupunkiseudulla vain joka kymmenes pitää somen käyttöä sopivana suruvalitteluissa. Maaseudulla somen käyttöä surunvalitteluissa ei hyväksy juuri kukaan. Kalevan teettämä kyselytutkimus toteutettiin helmikuussa 2018 ja siihen vastasi 1006 suomalaista.

Kuolemassa kulkee some-raja. Henkivakuutusyhtiö Kalevan teettämän kyselyn mukaan joka toinen suomalainen tuntee tilanteen kiusalliseksi nähdessään surun purkautuvan sosiaalisessa mediassa. Lähes kolmannes vastaajista ei tiedä miten reagoisi suruviestiin somessa, ja joka viides ei halua reagoida mitenkään.

– Sosiaalinen media on läsnä kaikkialla, mutta ihan jokaiseen asiaan sekään ei meidän suomalaisten mielestä näytä sopivan. Kuolema sekä suru ovat erittäin henkilökohtaisia asioita ja kyselytutkimuksemme tulosten perusteella ne halutaan myös sellaisena pitää. Yli puolet vastaajista pitää somessa tapahtuvaa surukokemuksen jakoa kiusallisena. Surusta puhutaan ja siitä pitää puhua, mutta kuolemassa kulkee some-raja, toteaa henkivakuutusyhtiö Kalevan toimitusjohtaja Timo Laitinen.

Osanotossa peukutus on liian positiivista

Vain viisi prosenttia suomalaisista pitää sosiaalisessa mediassa tehtyä osanottoa aitona. Surunvalittelut halutaan tehdä kasvotusten. Vastaajista vain alle kymmenen prosenttia pitää helpompana ottaa osaa somessa kuin kasvotusten. Joka toinen kokee vaikeaksi reagoida somessa edes puolituttujen jakamiin suruviesteihin. Haudalla käynnin sijaan sosiaalisessa mediassa muistamiseen turvautuisi vain alle kymmenen prosenttia kaikista vastaajista.

– Facebook on iloisen ja dynaamisen elämän kanava. Kyselytutkimuksemme tulokset kertovat, että kuolema ei kuulu sinne. Vain alle kymmenen prosenttia vastaajista on kirjoittanut seinälleen läheisensä kuolemasta. Luvut eivät muutu oli kyseessä sitten nuori tai vanha, asui vastaaja maalla tai kaupungissa, Laitinen pohtii tuloksia.

Jos somessa esiintyvään suruviestiin ylipäätään reagoidaan, niin peukutuksia ei näy. Käytännössä juuri kukaan ei käyttäisi peukkua. Peukutuksen ja viestin jakamisen sijaan joka neljäs suomalainen kirjoittaisi Facebookin seinälle jonkin muun kommentin.

Suruhymiöllä osanottonsa ilmaisisi vajaat 15 prosenttia. Surusydämen tohtisi laittaa enää vain joka kymmenes. Kansainvälisen ja lyhyen RIP-viestin kirjoittaisi noin 10 prosenttia vastaajista. Tarkoituksellisen some-hiljaisuuden valitsisi joka viides. Tekstiviestiä ei pidetä sen parempana vaihtoehtona, vain kymmenen prosenttia hoitaisi osanoton tekstiviestillä.

– Edes nuorempi ikäpolvi ei sure sosiaalisessa mediassa. Nuorista aikuista (18¬¬–29 v.) puolet haluaisi edelleen mennä haudalle somessa muistamisen sijaan, Timo Laitinen jatkaa.

Hautajaisten live-videointi on sopimatonta

Hautajaisissa otetaan usein perinteisiä valokuvia. Sen sijaan hautajaiskuvien somejaon sallisi alle joka viides vastaaja. Muuten niin trendikäs videointi ei saa suosiota hautajaisissa. Vain yksi prosentti suomalaisista pitää hautajaisten live-videointia soveliaana. Hautajaisiin halutaan osallistua paikan päällä. Vain neljä prosenttia vastaajista voisi osallistua hautajaisiin etänä esimerkiksi videoyhteyden välityksellä.

– On mielenkiintoista huomata kuinka syvällä hautajaisten tapakulttuuri elää kaikkialla Suomessa ja kaikissa meissä. Kuolemaan liittyy edelleen kunnioitus vainajaa sekä surevia omaisia kohtaan. Vanhat ja vahvatkin perinteet muuttuvat ajan saatossa, mutta yli puolet vastaajista pitää edelleen somessa ilmaistua surua kiusallisena. Vielä ei siis ole some-hautajaisten aika, Kalevan toimitusjohtaja Timo Laitinen päättää.

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kalevan teettämä kyselytutkimus toteutettiin 19.2.– 22.2.2018. Kyselyn toteutti YouGov Finland. Tutkimuksen lähtöotos muodostettiin ja lopullinen otos painotettiin suomalaista aikuisväestöä edustavaksi. Kyselyyn vastasi 1006 henkilöä. Vastaajista miehiä oli 49 prosenttia ja naisia 51 prosenttia. Keskimääräinen luottamusväli on ± 2,8 %-yksikköä suuntaansa.


Lisätietoja:
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva
Timo Laitinen, toimitusjohtaja
puh. 050 4244 104
timo.laitinen@kalevavakuutus.fi

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva
Minna Mikkanen, johtaja
puh. 050 5364 688
minna.mikkanen@kalevavakuutus.fi


Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva on perustettu vuonna 1874. Kaleva on Suomen vanhin ja yksi vakavaraisimmista henkivakuutusyhtiöistä. Keskinäisen yhtiön osakkaita ovat vakuutuksenottajat ja takuupääoman omistajat. Vakuutuksenottajia on noin 240 000. Takuupääoman suuruus on 8,4 miljoonaa euroa ja sen omistavat puoliksi Sampo Oyj tytäryhtiöineen ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma tytäryhtiöineen. Yhtiö toimii läheisessä yhteistyössä Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön ja If Vahinkovakuutusyhtiön sekä muiden Sampo-konserniin kuuluvien yhtiöiden kanssa. Keskinäisenä yhtiönä Kaleva ei kuulu Sampo-konserniin. Kaleva on erikoistunut myymään henki- ja tapaturmavakuutuksia yhteistyösopimuksen kanssaan tehneiden ammatti- ja toimihenkilöjärjestöjen jäsenille.
kalevavakuutus.fi  henkivakuutuskuntoon.fi

 

Jätä soittopyyntö

Lähetä yhteystietosi meille, niin me soitamme sinulle.

* Pakollinen kenttä

Voit jättää soittopyynnön tällä lomakkeella, niin me soitamme sinulle.

Valitsemalla valikosta aiheen tai kirjoittamalla lisätietoja, voimme palvella teitä tehokkaammin.

Asiakaspalvelu

Primus-vakuutus (If Vahinkovakuutusyhtiö)

010 19 19 19
ma-pe 8-20 (pvm/mpm)

Asiakaspalvelu

Muut Kalevan tuotteet (Mandatum Life)

0200 31100
ma-to 8-18, pe 8-17 (pvm/mpm)

Korvaukset

Miten haet korvauksia Kalevan vakuutuksista?