21.5.2019
Jos puoliso kuolisi, 40 prosenttia joutuisi muuttamaan omasta kodista
Puolison kuolema voi heilauttaa monen perheen talouden epätasapainoon. Henkivakuutusyhtiö Kalevan teettämän kyselytutkimuksen tulosten mukaan 40 prosenttia arvelee joutuvansa muuttamaan nykyisestä kodista edullisempaan vaihtoehtoon. Joka kolmas vastaaja kertoo, että nykyinen elintaso laskisi melko tai erittäin paljon. Tästä huolimatta kyselyn vastaajista kolmannes toteaa, että he eivät ole varautuneet puolison kuolemaan taloudellisesti millään lailla. Tulokset selviävät henkivakuutusyhtiö Kalevan maaliskuussa 2019 teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1001 parisuhteessa elävää suomalaista.
Läheisen poismeno aiheuttaa aina muutoksia. Surutyön lisäksi perheissä joudutaan miettimään, kuinka selvitään taloudellisesti. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva selvitti parisuhteessa elävien suomalaisten näkemyksiä puolison kuoleman jälkeisestä taloudellisesta tilanteesta ja varautumisesta. Jopa joka kolmas vastaaja kertoo, että he eivät ole varautuneet puolison kuoleman aiheuttamaan tulonvähennykseen millään lailla.
– Monen perheen talous heilahtaa epätasapainoon puolison kuoleman johdosta. Kyselymme tulosten mukaan muutto nykyisestä kodista olisi edessä 40 prosentilla. Puolison tulojen jäädessä pois olisi pakko etsiä edullisempaa vaihtoehtoa. Myös muita omistuksia jouduttaisiin tarkastelemaan lisätulojen lähteenä. Joka viides vastaaja kertookin, että joutuisi myymään omaisuuttaan, henkivakuutusyhtiö Kalevan toimitusjohtaja Timo Laitinen kertoo.
Asunnon vaihdon lisäksi perheen kuluja pienennettäisiin autosta luopumalla tai vaihtamalla se edullisempaan. Myös lomamatkat ja vapaa-ajan hemmottelut vähenisivät. Joka kolmas kertoo, että niitä vähennettäisiin tai luovuttaisiin kokonaan.
– Lomamatkojen vähentäminen ei todennäköisesti aiheuta suurinta menettämisen tuskaa. Valitettavan moni joutuu kuitenkin tinkimään aidosti tärkeistä asioista. Joka seitsemäs perheellinen kertoo, että edessä olisi ruokamenojen pienentäminen, Laitinen toteaa.
Joka kolmas ei ole taloudellisesti varautunut puolison kuolemaan
Suomalaisilla perheillä on erilaisia keinoja, joiden avulla taloudellisesti varaudutaan puolison poismenon aiheuttamaan tilanteeseen. Parisuhteessa elävien suosituin varautumiskeino on itselle ja puolisolle otettu henkivakuutus. Toisella sijalla tulevat säästöt ja niiden kartuttaminen. Kolmanneksi suosituinta on panostaa sijoituksiin. Keinot eivät vielä kuitenkaan ole läheskään kaikilla käytössä. Joka kolmas vastaaja kertoo, että he eivät ole taloudellisesti lainkaan varautuneet puolison kuolemaan.
– Kyselyn vastaajista 33 prosenttia ansaitsee ainakin 10 prosenttia vähemmän kuin puoliso. Kun tuloksia katsotaan sukupuolittain, nähdään selkeä ero. Naisista 46 prosenttia on pienempituloisia, miehistä vastaava luku on 19 prosenttia. Taloudellisen varautumisen merkitys korostuu pienempituloisten kohdalla. Heistä reilusti yli puolet onkin sitä mieltä, että puolisolle otettu henkivakuutus on melko tai erittäin tärkeä, Laitinen sanoo.
Vain viidennes pystyisi säilyttämään nykyisen elintasonsa
Puolison poismeno on yksi elämän suurimpia suruja. Menetyksen keskellä olisi toivottavaa, että elämä ei muuttuisi kokonaan. Joka toinen haluaisikin säilyttää nykyisen elintasonsa. Ilman varautumista tämä on monelle mahdotonta.
– Vastaajista 21 prosenttia kertoo, että puolison kuolemankin jälkeen elintaso pysyisi ennallaan. Yhdeksän prosenttia ei osaa sanoa taloudellisia seurauksia. Jäljelle jää näin 70 prosenttia parisuhteessa eläviä suomalaisia, joiden elintaso laskee. Näistä lähes puolella melko paljon tai erittäin paljon. Varautumalla taloudellisesti pahimpaan jo ennakkoon pystyttäisiin arkea jatkamaan siltä osin ilman ylimääräistä painetta, Laitinen muistuttaa.
Jos edunsaaja on avopuoliso, pitää hänet nimetä
Joka toisella on oman henkivakuutuksen edunsaajana puoliso. Mikäli henkivakuutukseen ei ole kirjattu puolison nimeä, on hyvä tietää, että puolisomääritelmä koskee vain aviopuolisoa. Niistä, joilla on henkivakuutus, 17 prosentilla edunsaajaksi on laitettu avopuoliso. Jos näin on toimittu, tulee avopuolison nimi kirjata henkivakuutukseen. Mikäli henkivakuutuksessa lukee vain avopuoliso, korvaus maksetaan kuolinpesälle. Lisäksi mahdollisissa erotilanteissa voi tulla ajankohtaiseksi päivittää henkivakuutuksen edunsaaja.
Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan teettämällä kyselytutkimuksella selvitettiin 18–65-vuotiaiden parisuhteessa elävien suomalaisten näkemyksiä ja tietämystä henkivakuutuksiin liittyen. Kyselytutkimuksen toteutti maaliskuussa 2019 YouGov Finland. Kokonaistuloksissa (N=1001) keskimääräinen virhemarginaali on noin ±2,8 %-yksikköä suuntaansa (95 %:n luottamustasolla). Aineisto on painotettu sukupuolen mukaan tasan.
Lisätietoja:
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva
Timo Laitinen, toimitusjohtaja
puh. 050 4244 104
timo.laitinen@kalevavakuutus.fi
Minna Mikkanen, johtaja
puh. 050 5364 688
minna.mikkanen@kalevavakuutus.fi
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva on perustettu vuonna 1874. Kaleva on Suomen vanhin ja yksi vakavaraisimmista henkivakuutusyhtiöistä. Keskinäisen yhtiön omistavat vakuutuksenottajat ja takuupääoman omistajat. Vakuutuksenottajia on noin 240 000. Kaleva on erikoistunut myymään henki- ja tapaturmavakuutuksia yhteistyöjärjestöjen jäsenille. Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutusyhtiö Oyj, Suomen sivuliike.
