2.11.2022
Kyselytutkimus: Vain 8 prosenttia suomalaisista haluaa ehdottomasti arkkuhautauksen
Joka toinen haluaa tulla haudatuksi lähelle omaisiaan, jotta nämä voivat käydä haudalla.
Henkivakuutusyhtiö Kalevan lokakuussa 2022 teettämän kyselytutkimuksen mukaan vain 8 prosenttia haluaa ehdottomasti arkkuhautauksen. Ehdottomasti tuhkauksen haluavia on 41 prosenttia. Eniten arkkuhautauksen kannalla ovat alle 30-vuotiaat. Omaa tuhkauurnaa tai arkkua ei kuitenkaan haluta valita itse. Kyselytutkimuksen vastaajista 38 prosenttia on asian suhteen ehdottoman kieltävällä kannalla. Ehdottomasti oman uurnansa tai arkkunsa haluaa valita vain 8 prosenttia. Suomalaisten enemmistö haluaa tulla haudatuksi lähelle omaistensa asuinpaikkaa, jotta nämä voivat vierailla haudalla. Hautapaikka halutaan yleensä myös lähelle omaisten ja sukulaisten hautapaikkoja. Merkitty hautapaikka on selvästi suositumpi kuin merkitsemätön. Henkivakuutusyhtiö Kalevan lokakuussa 2022 YouGov Finlandilla teettämään kyselytutkimukseen vastasi 2 011 suomalaista.
Tuhkaus on Suomessa huomattavasti suositumpi hautaustapa kuin arkkuhautaus. Tuhkauksen valitsisi ehdottomasti 41 prosenttia, ja lisäksi 20 prosenttia pitää sitä jonkin verran arkkuhautausta parempana vaihtoehtona. Suomalaisista enää vain 8 prosenttia haluaa tulla ehdottomasti haudatuksi arkussa. 14 prosenttia on lisäksi jonkin verran enemmän arkkuhautauksen kuin tuhkauksen kannalla. Eniten arkkuhautauksen kannalla ovat alle 30-vuotiaat suomalaiset. Heistä yhteensä lähes joka kolmas valitsisi mieluummin arkkuhautauksen. Arkku on suositumpi vaihtoehto Itä- ja Pohjois-Suomessa kuin muulla maassa. Tuhkauksen suosio kasvaa etelään tultaessa.
Suomalaiset eivät halua valita itse tuhkauurnaansa tai arkkuaan. Vain 8 prosenttia suomalaisista haluaa ehdottomasti päättää omasta arkustaan tai uurnastaan. Jyrkästi ei valinnalle sanoo 38 prosenttia vastaajista. Myönteisimmin oman arkun tai uurnan valintaan suhtautuvat alle 30-vuotiaat.
Sekä arkku- että uurnahautaus vaatii arkun. Kummankin hautaustavan kustannukset ovat usein vähintään muutamia tuhansia euroja.
– Kun läheinen ihminen kuolee, surutyön ohella on paljon järjestettävää. Hautajaiset ovat niistä ensimmäinen ja usein näkyvin asia. Toisinaan hautaamiseen liittyvät kustannukset sekä muut kuoleman aiheuttamat kustannukset tulevat omaisille yllätyksenä. Esimerkiksi hautapaikka, arkku, uurna ja hautajaiset muistotilaisuuksineen maksetaan yleensä kuolinpesän eli vainajan omista varoista. Jos kuolinpesässä ei kuitenkaan ole varoja, hautajaisten hinta laskutetaan omaisilta. Silloin on suuri helpotus, jos vainajalla on ollut henkivakuutus, jota voidaan käyttää hautajaiskuluihin. Henkivakuutus maksetaan edunsaajille pian kuoleman jälkeen, joten se auttaa omaisten taakkaa merkittävästi, johtaja Minna Mikkanen Henkivakuutusyhtiö Kalevasta sanoo.
Joka toinen haluaa tulla haudatuksi lähelle omaisten asuinpaikkaa, jotta nämä voivat käydä haudalla
Loka–marraskuun taitteessa vietetään pyhäinpäivää, jolloin muistellaan edesmenneitä läheisiä ja aiempia sukupolvia. Tänä vuonna pyhäinpäivä on lauantaina 5. marraskuuta. Pyhäinpäivänä viedään usein haudoille kynttilöitä, seppeleitä ja kukkia.
Suurin osa suomalaista haluaa hautansa olevan merkitty. Haudalle halutaan siis muistomerkki, kuten hautakivi, risti tai kyltti. Joka toinen kyselyyn vastaaja kokee merkityn hautapaikan tärkeäksi.
– Suomalaisten enemmistö haluaa tulla haudatuksi lähelle omaistensa asuinpaikkaa, jotta nämä voivat käydä haudalla. Tälle kannalle kallistuu yhteensä 49 prosenttia. Oman hautapaikan toivotaan olevan myös lähellä omaisten ja sukulaisten hautoja. Toisaalta suomalaiset haluavat, että hauta olisi omalla asuinpaikkakunnalla. Erityisen tärkeää tämä on yli 50-vuotiaille, Mikkanen toteaa.
Haudalla käyminen toteutuu osittain. Puolet eli 48 prosenttia kyselytutkimuksen vastaajista käy säännöllisesti omaisensa haudalla muistelemassa vainajaa. Lähes yhtä moni eli 45 prosenttia ei kuitenkaan tee näin. Omaisten haudalla säännöllisesti käyminen on sitä yleisempää, mitä vanhempi vastaaja on. Myös alueellisia eroja löytyy: Itä- ja Pohjois-Suomessa säännöllisesti omaisten haudalla käyvien osuus on suurempi kuin muualla maassa.
Hautapaikan sijainnista riippumatta suomalaisille on tärkeää pitää hauta kunnossa. Erityisen tärkeä asia on Itä- ja Pohjois-Suomessa asuville. Vain kolme prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että haudan kunnossapito ei ole lainkaan tärkeää.
YouGov Finland toteutti kyselytutkimuksen lokakuussa 2022 Henkivakuutusyhtiö Kalevan toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 2 011 yli 18-vuotiasta suomalaista. Naisia vastaajista oli 51 prosenttia ja miehiä 49 prosenttia. Kyseessä on edustava otos suomalaisesta aikuisväestöstä iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan.
Lisätietoja:
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva
Minna Mikkanen, johtaja
puh. 050 536 4688
minna.mikkanen@kalevavakuutus.fi
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva on perustettu vuonna 1874. Kaleva on Suomen vanhin ja yksi vakavaraisimmista henkivakuutusyhtiöistä. Keskinäisen yhtiön osakkaita ovat vakuutuksenottajat ja takuupääoman omistajat. Vakuutuksenottajia on noin 200 000. Takuupääoman suuruus on 8,4 miljoonaa euroa ja sen omistavat puoliksi Sampo Oyj tytäryhtiöineen ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma tytäryhtiöineen. Yhtiö toimii läheisessä yhteistyössä Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön ja If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliikkeen sekä muiden Sampo-konserniin kuuluvien yhtiöiden kanssa. Keskinäisenä yhtiönä Kaleva ei kuulu Sampo-konserniin. Kaleva on erikoistunut myymään henki- ja tapaturmavakuutuksia yhteistyösopimuksen kanssaan tehneiden ammatti- ja toimihenkilöjärjestöjen jäsenille. www.kalevavakuutus.fi
