20.6.2023
Kyselytutkimus: Kesällä joka kolmas suomalainen miettii henkivakuutuksen ottamista
Tänä kesänä henkivakuutuksen ottamista pohtii 34 prosenttia suomalaisista. Kesä näyttää muutoinkin olevan se hetki, jolloin otetaan aikaa tekemättä jääneille töille. Yleisesti ottaen rästiin jääneiden asioiden kuntoon laittamista miettii kesällä lähes 89 prosenttia.
Henkivakuutuksen ottamista miettii joka kolmas suomalainen. Lisäksi testamentti, hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus ovat kesän työlistalla. Tiedot ovat Henkivakuutusyhtiö Kalevan kesäkuussa 2023 teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1 000 suomalaista. Henkivakuutuksen ottaminen tulee useimmiten ajankohtaiseksi elämän suurissa käännekohdissa, jotka liittyvät kodin hankintaan, asunnon vaihtoon, lapsen syntymään tai yhteisen elämän aloittamiseen puolison kanssa.
Kesällä lähes 89 prosenttia suomalaisista miettii rästiin jääneiden asioiden kuntoon laittamista. Nuoret aikovat hoitaa tekemättömiä asioita hieman vanhempia ikäryhmiä useammin. Esimerkiksi 35–44-vuotiaista 97 prosenttia aikoo kunnostautua rästihommien hoitamisessa. Kypsemmässä iässä olevista 55–64-vuotiaista 83 prosenttia tarttuu tekemättömiin asioihin kesällä. Yksi tyypillisimmistä rästihommista on henkivakuutuksen laittaminen kuntoon. Sen aikoo tänä kesänä joka kolmas suomalainen hoitaa pois omalta työlistaltaan. Vastaukset käyvät ilmi Henkivakuutusyhtiö Kalevan kesäkuussa 2023 teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1000 suomalaista.
Henkivakuutuksen ottaminen on joka kolmannen suomalaisen kesäajan mietteissä
Henkivakuutus ja kotivakuutus ovat viimeisiä asioita, joista ollaan valmiita karsimaan tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Kalevan lokakuussa 2022 teettämässä kuluttajatutkimuksessa kysyttiin, mistä suomalaiset olisivat valmiita karsimaan, jos edessä olisi tiukka taloudellinen tilanne ja menoista olisi pakko karsia. Vastaajista 75 prosenttia luopuisi henkivakuutuksesta vasta viimeisenä toimena.
Henkivakuutus otetaan yleensä elämän käännekohtien yhteydessä, jotka liittyvät asuntolainan tai muun suuren lainan ottamiseen, lapsen syntymään ja yhteisen elämän aloittamiseen puolison kanssa. Kesä on hyvää aikaa pohtia henkivakuutuksen ottamista, koska silloin juhlitaan merkittäviä elämäntapahtumia muita vuodenaikoja useammin.
"Rästiin jääneet asiat ovat monen suomalaisen mietteissä kesäkuussa 2023 teettämämme kyselytutkimuksen perusteella. Henkivakuutuksen ottamista suunnittelee 34 prosenttia ja hoitotahdon laatimista puntaroi 41 prosenttia. Edunvalvontavaltuutuksen tekemistä miettii 36 prosenttia ja testamentin laatimista 33 prosenttia vastaajista", Henkivakuutusyhtiö Kalevan johtaja Minna Mikkanen kertoo.
Huomenlahjaksi hankittu henkivakuutus kannattaa tarkastaa säännöllisesti
Vuonna 2022 kesä–elokuussa solmittiin 43 prosenttia kaikista vuoden aikana solmituista avioliitoista. Avioliittoon astuttiin yhteensä 21 942 kertaa. Suosituin naimisiinmenokuukausi oli heinäkuu. Heinä- ja elokuu ovat perinteisesti vuorotelleet suosituimpana avioitumiskuukautena.
Pariskunnan yhteinen henkivakuutus eli pariturva on yksi vakuutus, jossa on yksi yhteinen korvaussumma ja kaksi vakuutettua. Pariturvassa molemmilla on omat edunsaajat. Pariturvan vakuutusmaksut ovat pienemmät kuin kahden erillisen henkivakuutuksen maksut. Henkivakuutusyhtiö Kalevassa ero on keskimäärin 25 prosenttia pariturvan hyväksi.
"Kun henkivakuutus on otettu, se kannattaa tarkistaa säännöllisesti tai ainakin silloin, kun elämässä tapahtuu muutoksia. Jos lapsiluku lisääntyy tai erotaan, edunsaaja kannattaa tarkistaa eli se, kenelle henkivakuutuksesi korvaus aikanaan menee", Mikkanen muistuttaa.
Vuonna 2022 eroja tilastoitiin 11 401. Eniten erottiin elo–lokakuussa, jolloin tapahtui lähes kolmannes koko vuoden avioeroista.
"Henkivakuutuksen edunsaaja-asiassa kannattaa olla tarkkana. Jos henkivakuutuksessa on nimettynä edunsaajana entinen kumppani, korvaus maksetaan hänelle. Jos edunsaajana on puoliso, puoliso-sana viittaa aviopuolisoon ja rekisteröidyn parisuhteen toiseen osapuoleen. Vakuutusmaailmassa avopuoliso ei siis ole puoliso. Jos avopuoliso halutaan nimetä edunsaajaksi, pitää hänet kirjata nimellä ja henkilötunnuksella. Lisäksi on hyvä muistaa, että jos edunsaajaksi on määritelty lapset, se ei automaattisesti kata uusperheen puolison lapsia. Nimeämällä heidät edunsaajamääräykseen myös heistä voi tehdä edunsaajia", Mikkanen jatkaa.
Vain alle 10 prosenttia on turvannut puolison ja perheen toimeentulon kuoleman sattuessa
Kuolemaan varautuminen kannattaa tehdä silloin, kun kaikki on hyvin. Suomessa kuolee ennenaikaisesti vuosittain yli 7000 työikäistä ihmistä. Pelkästään hukkumistapauksia oli viime vuonna 94, joista kesäkuukausina tapahtui 55. Jos perheen toinen vanhempi kuolee, taloudellinen menetys voi olla merkittävä ja esimerkiksi asuntolainan lyhentäminen ei enää onnistu.
Suurimmalla osalla suomalaisista talouksista ei ole riskihenkivakuutusta, joka riittäisi korvaamaan huoltajan kuoleman aiheuttamat rahalliset menetykset. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn toukokuussa 2022 julkaiseman raportin mukaan vain alle kymmenellä prosentilla on riskihenkivakuutus.
"Kotitaloudet ovat tällä hetkellä vahvasti velkaantuneita. Tilastokeskuksen maaliskuussa 2023 julkaisemien tietojen mukaan kotitalouksien velkaantumisaste on 133 prosenttia. Riskihenkivakuutuksella voi turvata puolison tai perheen toimeentuloa kuoleman sattuessa. Henkivakuutus maksetaan edunsaajalle kerralla maksettavalla korvauksella ja summan voi käyttää esimerkiksi päivittäiseen elämiseen tai lainojen ja perintöverojen maksamiseen", Mikkanen toteaa.
