25.10.2023

Huumori ja kuolema yhdistyvät kiertoilmauksissa – Miehet viljelevät niitä useammin

Suomalaiset puhuvat kuolemasta vakavin sanankääntein ja harvemmin humoristisilla ilmaisuilla, kuten ”potkaista tyhjää” tai ”siirtyä ilmavoimiin”. Yleisimmin puhutaan kuolemisesta, menehtymisestä ja pois nukkumisesta. Itäsuomalaiset puhuvat kuolemasta kepeämmin kuin pohjoissuomalaiset. Miesten puheessa on naisia hieman enemmän huumoria sisältäviä ilmaisuja. Henkivakuutusyhtiö Kaleva haluaa rohkaista suomalaisia keskustelemaan kuolemasta ja kuolemaan varautumisesta avoimesti. Kaleva teetti kyselytutkimuksen ja selvitti, miten kuolemasta puhutaan.

Henkivakuutusyhtiö Kalevan teettämissä kyselyissä nousee vuodesta toiseen esille se, että kuolema on vaikea puheenaihe. Siitä käytetään kiertoilmaisuja ja jopa vaietaan kokonaan. Jos kuolemasta kuitenkin puhutaan, suomalaiset käyttävät melko perinteisiä ilmaisuja. Tämä käy ilmi Henkivakuutusyhtiö Kalevan kesäkuussa 2023 teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1000 suomalaista.

"Kuolema ja siihen varautuminen on esille nostamisen arvoinen aihe, koska vääjäämättömästä vaikeneminen ei poista sen olemassaoloa. Avoin ja suora puhe kuolemasta voi olla haastavaa ja siksi kuolemalle ja kuolemiselle on kehittynyt valtavasti erilaisia kiertoilmaisuja. Me pyrimme helpottamaan kuolemasta keskustelemista ja pahimpaan varautumista. Yksi keinomme tähän on kuolemantaitovalmentajan palkkaaminen. Hänen tehtävänsä on herättää keskustelua kuolemaan varautumisesta ja madaltaa kynnystä puhua kuolemasta", Henkivakuutusyhtiö Kalevan johtaja Minna Mikkanen toteaa.

Keskustelussa käytetään useimmiten maltillisia ilmaisuja ”kuolla” ja ”menehtyä” tai ”nukkua pois”. Vaikeaa aihetta myös etäännytetään käyttämällä esimerkiksi kuolemanjälkeiseen elämään viittaavaa, hieman juhlallista ”siirtyä ajasta ikuisuuteen” tai ”poistua keskuudestamme”.

Liian humoristinen ei saa olla

Vastaajat suhtautuvat joihinkin leikkimielisiin ilmaisuihin avoimemmin kuin toisiin. Humoristisista ilmaisuista ”heittää veivinsä”, ”lähteä saappaat jalassa” ja ”potkaista tyhjää” olivat yleisimmin käytettyjä. Niitä on käyttänyt noin 15 prosenttia vastaajista.

Leikkimielisiä ilmaisuja ”kuolla kupsahtaa” tai ”vaihtaa hiippakuntaa” käytetään vain harvoin. Niitä on käyttänyt keskimäärin vain noin 9 prosenttia vastaajista. Sopimattomimpana ilmaisuna vastaajat pitivät fraasia ”sulkea kännykkä viimeistä kertaa”. Vain prosentti vastaajista kertoo käyttäneensä tätä sananpartta. Seuraavaksi eniten vastaajat karsastivat sota-ajalta periytyviä ilmaisuja ”siirtyä oikosääristen joukkoon”. Yli puolet vastaajista pitää sitä täysin epäasiallisena. Hieman alle puolet vastaajista piti ilmaisuja ”siirtyä ilmavoimiin” sekä maanläheistä ”kasvaa horsmaa” täysin epäasiallisina.

Eri alueilla puhutaan kuolemasta eri tavoin. Pohjois-Suomessa puheessa on useammin vakavampi sävy kuin Itä-Suomessa. Pohjoissuomalaisista 40 prosenttia piti leikkisiä ilmaisuja epäasiallisina. Vastaavasti itäsuomalaisista kepeitä ilmaisuja piti täysin epäasiallisina joka kolmas.

"Kuoleman huumorisävytteisiä kiertoilmaisuja käyttävät useammin miehet kuin naiset. Erot olivat joidenkin yksittäisten sanontojen kohdalla selviä. Miehet käyttävät ”potkaista tyhjää” ilmaisua yli puolet useammin kuin naiset. Myös ”heittää veivinsä” kuluu miesten suussa lähes puolet useammin kuin naisten. Sen sijaan ilmaisua ”lähteä saappaat jalassa” käyttävät yhtä usein miehet ja naiset", Mikkanen päättää.

Lisätietoja:
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva
Minna Mikkanen, johtaja
puh. 050 536 4688
minna.mikkanen@kalevavakuutus.fi