12.1.2023

Kyselytutkimus: Some ja kuolema ovat kiusallinen yhdistelmä

Kun edessä on puhuminen surevalle tuttavalle, suomalaiset jakautuvat kahtia

Suomalaisista on kiusallista, jos henkilökohtaisesta surusta kerrotaan somessa. Suomi jakaantuu kahtia, kun edessä on puhuminen läheisensä menettäneelle ihmiselle. Omaan kuolemaan varautumisesta puhuminen on vaikeaa joka kolmannelle suomalaiselle. Läheisen kuolemaan varautumisesta puhuminen on vaikeaa vielä useammalle eli lähes puolelle suomalaisista. Nämä tulokset selviävät Henkivakuutusyhtiö Kalevan lokakuussa 2022 YouGov Finlandilla teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 2 011 suomalaista.   

Henkivakuutusyhtiö Kalevan lokakuussa 2022 teettämästä kyselystä käy ilmi, että suurin osa suomalaisista pitää henkilökohtaisesta surusta kertomista somessa kiusallisena. Näin ajattelee 52 prosenttia vastaajista. Lisäksi 15 prosenttia suomalaisista ei osaa sanoa, onko surusta kertominen somessa kiusallista vai ei. Vaikeimmaksi asian kokevat yli 60-vuotiaat ja miehet, joista näin ajattelee 60 prosenttia.

Suomalaiset jakautuvat kahtia, kun heidän on puhuttava kasvotusten omaisensa menettäneelle ihmiselle. Vaikeana surevalle puhumista pitää 46 prosenttia suomalaisista. Helppona asiaa pitää 42 prosenttia. Surevan kohtaaminen muuttuu helpommaksi iän ja elämänkokemuksen myötä: 18–29-vuotiasta surevalle puhumista pitää helppona noin joka neljäs ja yli 50-vuotiaista puolet. Naiset kokivat asian hiukan helpommaksi kuin miehet.

"Aivan oma kokonaisuutensa on kuolemaan varautumisesta keskusteleminen. Joka kolmas suomalainen kokee omaan kuolemaan varautumisesta puhumisen vaikeaksi. Vielä hankalammaksi asia muuttuu, kun pitäisi puhua läheisen kuolemaan varautumisesta. Sen kokee vaikeaksi lähes puolet eli 46 prosenttia suomalaisista. Tämä on ymmärrettävää, mutta on myös niin, että kuolemasta vaikeneminen hankaloittaa elämää. Juuri siksi Kaleva rekrytoi Kuolemantaitovalmentajan, jonka tehtävänä on viestiä haudanvakavasta asiasta eli kuolemasta ja henkivakuutuksen tärkeydestä. Haluamme myös rohkaista suomalaisia puhumaan avoimemmin kuolemasta ja siihen varautumisesta", Henkivakuutusyhtiö Kalevan johtaja Minna Mikkanen kertoo.

Moni aiemmin sopimattomaksi koettu somereaktio on nyt sopiva

Kalevan kyselyssä selvitettiin myös sitä, millaiset tavat ottaa osaa ovat somessa sopivia. Asian suhteen vallitsee edelleen paljon epätietoisuutta: joka neljäs suomalainen ei osaa sanoa, millaisen reaktion hän valitsisi somessa osanottamiseen. Lisäksi joka viides ei reagoisi somessa näkemäänsä suru-uutiseen mitenkään.

Miehet jättävät naisia useammin kokonaan reagoimatta somessa olevaan ilmoitukseen tuttavan kuolemasta. Miehistä asian ohittaisi kokonaan noin joka neljäs ja naisista 14 prosenttia. Naisilla ja miehillä on myös jonkin verran erilaiset tavat ottaa somessa osaa. Naiset osoittavat myötätuntoa mieluiten kommentilla, suruhymiöllä tai sydämillä. Miehetkin voivat kirjoittaa someen kommentin tai laittaa suruhymiön, joskin naisia harvemmin. Sydämien sijaan he käyttävät mieluummin RIP- eli Rest in Peace -ilmausta.  

Myös sukupolvien välillä on eroja siinä, millaista reaktiota somessa pidetään luontevana. Alle 30-vuotiaista 12 prosenttia ajattelee, että osanoton voi ilmaista tykkäämällä tai peukuttamalla kuolemasta kertovaa ilmoitusta. Yli 60-vuotiaista näin ajattelee vain yksi prosentti. Sydämiä yli 60-vuotiaista käyttäisi osanoton merkkinä vain 9 prosenttia, kun 18–29-vuotiaista näin tekisi 25 prosenttia. Yli 60-vuotiaat myös kirjoittaisivat osaaottavan kommentin muita harvemmin.

"Kuolemasta viestiminen näyttää olevan murroksessa. Monelle suomalaiselle sosiaalinen media on luonteva osa niin elämää kuin kuolemaa. Samoin aiemmin liian kepeäksi tai jopa sopimattomaksi koettu somereaktio on nyt yhä useamman mielestä sopiva. Toisaalta kuoleman käsittelyyn kuten osanottoon somessa liittyy edelleen paljon hämmennystä. Vaikka epätietoisten ja passiivisten määrä on edellisestä kyselystämme neljässä vuodessa hiukan vähentynyt, se on edelleen suuri", Mikkanen sanoo.

Monella suomalaisella ei ole mielipidettä omasta kuolinilmoituksesta

Kuolinilmoituksen lehteen haluaa 37 prosenttia. Sosiaaliseen mediaan kuolintietoaan ei halua 69 prosenttia vastaajista. 16 prosenttia sanoo, että ilmoitus kuolemasta somessa käy.  

Naiset ja miehet suhtautuvat kuolemasta tiedottamiseen suunnilleen samalla tavalla. Ikä sen sijaan vaikuttaa suhtautumiseen. Yli 60-vuotiaista lehti-ilmoituksen haluaa 45 prosenttia. Kielteisimmin kuolinilmoitukseen lehdessä suhtautuvat yllättäen 50–59-vuotiaat, joista vain 29 prosenttia pitää sitä tarpeellisena. Sosiaaliseen mediaan tiedon kuolemastaan haluaisi liki joka neljäs 18–29-vuotiaista ja joka kymmenes yli 60-vuotiaista.

"Yllättävän monella suomalaisella ei ole oman kuolinilmoituksensa julkaisemisesta lainkaan mielipidettä. Joka neljäs ei tiedä, haluaako asiasta kerrottavan lehdessä, ja 15 prosentilla ei ole kantaa siihen, kerrotaanko asiasta somessa. Tämä kertoo siitä, että kuolemaa ei mielellään ajatella varsinkaan silloin, kun kaikki on hyvin. Me Kalevassa olemme sitä mieltä, että juuri silloin kuolemaa kannattaakin miettiä. Se ei ole onnettomuuksien kerjäämistä vaan viisautta ja varautumista tulevaan", Mikkanen toteaa.

YouGov Finland toteutti kyselytutkimuksen lokakuussa 2022 Henkivakuutusyhtiö Kalevan toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 2 011 yli 18-vuotiasta suomalaista. Naisia vastaajista oli 51 prosenttia ja miehiä 49 prosenttia. Kyseessä on edustava otos suomalaisesta aikuisväestöstä iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan.

Lisätietoja:
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva
Minna Mikkanen, johtaja
puh. 050 536 4688
minna.mikkanen@kalevavakuutus.fi

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva on perustettu vuonna 1874. Kaleva on Suomen vanhin ja yksi vakavaraisimmista henkivakuutusyhtiöistä. Keskinäisen yhtiön osakkaita ovat vakuutuksenottajat ja takuupääoman omistajat. Vakuutuksenottajia on noin 200 000. Takuupääoman omistavat puoliksi Sampo Oyj tytäryhtiöineen ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma tytäryhtiöineen. Yhtiö toimii läheisessä yhteistyössä Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön ja If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliikkeen kanssa. Keskinäisenä yhtiönä Kaleva ei kuulu Sampo-konserniin. Kaleva on erikoistunut myymään henki- ja tapaturmavakuutuksia yhteistyöliittojensa jäsenille. www.kalevavakuutus.fi