18.6.2024

Kyselytutkimus: Omaan sairastumiseen ja kuolemaan liittyvien asioiden hoitaminen on retuperällä valtaosalla suomalaisista

Tilastokeskuksen tuoreimman tilaston mukaan vuonna 2023 Suomessa solmittiin 20 693 avioliittoa. Kesähäitä vietettiin viime vuoden kesä-, heinä- ja elokuussa yhteensä 8 718 kertaa. Uusia vauvoja syntyi viime vuonna 43 383. Nämä suuret elämäntilanteiden muutokset saavat monet miettimään perheen taloudellista turvaa.

Kuitenkin omaan sairastumiseen ja kuolemaan on varauduttu kehnosti. Esimerkiksi henkivakuutus on vain 36 prosentilla, hoitotahto on tehtynä vain 19 prosentilla ja testamentti 12 prosentilla. Tiedot ilmenevät Henkivakuutusyhtiö Kalevan toukokuussa 2024 teettämästä kyselytutkimuksesta.

Häät eivät ole vain romantiikkaa. Naimisiinmeno on myös taloudellinen sitoumus. Kesällä merkittäviä elämäntapahtumia juhlitaan muita vuodenaikoja useammin. Suomessa avioidutaan keskimäärin 33 vuoden ikäisenä. Ensisynnyttäjien keski-ikä on noin 30 vuotta. Nämä tapahtumat ovat käännekohtia, jolloin henkivakuutuksen ottaminen tulee monelle ajankohtaiseksi. 

Puolison kanssa hankitaan yleensä yhteinen koti. Joskus se on vuokra-asunto, joskus lainalla ostettu. Henkivakuutuskorvausta tarvitaan kodin ylläpitämiseen, jos toinen kuolee. Jos pariskunnalla on jo lainaturva, henkivakuutuksen tulisi kattaa ainakin enemmän tienaavan vuositulot.

"Moni hääpari valitsee yhteisen henkivakuutuksen eli pariturvan. Se on yksi vakuutus, jossa on yksi yhteinen turvasumma ja kaksi vakuutettua. Pariturvassa molemmilla voi olla omat edunsaajansa. Esimerkiksi uusioperheessä molemmat vanhemmat voivat nimetä omat lapsensa edunsaajikseen. Pariturvan vakuutusmaksut ovat pienemmät kuin kahden erillisen henkivakuutuksen maksut. Henkivakuutusyhtiö Kalevassa ero on keskimäärin 25 prosenttia pariturvan hyväksi", Henkivakuutusyhtiö Kalevan johtaja Minna Mikkanen sanoo.

Avioeroja vuosittain yli 11 000 – silloin on oltava tarkkana henkivakuutuksen edunsaajamääräyksen kanssa

Vuonna 2023 uusia vauvoja syntyi Suomeen 43 383. Avioeroon päättyi 11 475 avioliittoa. Kun henkivakuutus on otettu, se kannattaa tarkistaa säännöllisesti tai ainakin silloin, kun elämässä tapahtuu muutoksia. Jos lapsiluku lisääntyy tai erotaan, edunsaaja kannattaa tarkistaa eli se, kenelle henkivakuutuksesi korvaus aikanaan menee.

"Jos henkivakuutuksessa on nimettynä edunsaajana entinen kumppani, korvaus maksetaan hänelle. Jos edunsaajana on puoliso, puoliso-sana viittaa aviopuolisoon ja rekisteröidyn parisuhteen toiseen osapuoleen. Vakuutusmaailmassa avopuoliso ei siis ole puoliso. Jos avopuoliso halutaan nimetä edunsaajaksi, pitää hänet kirjata nimellä ja henkilötunnuksella. Lisäksi on hyvä muistaa, että jos edunsaajaksi on määritelty lapset, se ei automaattisesti kata uusperheessä puolison lapsia. Nimeämällä heidät edunsaajamääräykseen myös heistä voi tehdä edunsaajia", Mikkanen muistuttaa.

Sairastumiseen ja kuolemaan varautuminen on heikolla tasolla

Omaan sairastumiseen ja kuolemaan liittyvien asioiden hoitaminen on retuperällä valtaosalla suomalaisista. Henkivakuutus on kunnossa vain 36 prosentilla, hoitotahto on tehtynä vain 19 prosentilla ja testamentti 12 prosentilla. Tiedot ovat Henkivakuutusyhtiö Kalevan toukokuussa 2024 teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1 000 suomalaista.

"Suurin osa kyselymme vastaajista kertoo, että ei ole ajatellut näitä asioita. Olisikohan kesälomalla aikaa hoitaa rästiin jääneet hommat kuntoon? On toki ymmärrettävää, että hankalat asiat mielellään jätetään myöhemmin hoidettavien pinoon. Ikävä asia voi kuitenkin muuttua pahimman sattuessa vieläkin ikävämmäksi, jos lähimmäiset joutuvat surun keskellä miettimään, miten pärjätä taloudellisesti lainojen tai muiden velvoitteiden hoitamisesta ja ylläpitää totuttua elintasoa", Mikkanen toteaa.

Henkivakuutuksella turvataan perheen elintason säilyminen

Suomessa kuolee ennenaikaisesti vuosittain noin 8 000 työikäistä ihmistä, suurin osa sairauksiin. Jos perheen toinen vanhempi kuolee, taloudellinen menetys voi olla merkittävä ja esimerkiksi asuntolainan lyhentäminen ei enää onnistu. Henkivakuutus auttaa varautumaan myös perintöveroihin, jotka tulevat maksettavaksi, vaikka perintöä ei olisi vielä jaettu. Perintöverot tulevat maksettavaksi noin 6–12 kuukauden kuluttua siitä, kun perukirja on toimitettu Verohallintoon. 

Edunsaajat saavat henkivakuutuksesta korvausta sen mukaan, miten suuren korvaussumman vakuutuksenottaja on valinnut. Valittua korvaussummaa kannattaa säätää elämäntilanteen ja taloudellisen tilanteen muuttuessa. Muutos voi liittyä lapsiluvun kasvuun, jolloin perheen taloudelliset tarpeet kasvavat. Se voi liittyä myös suuren lainan, kuten mökki- tai asuntolainan ottamiseen, jolloin tulisi varmistaa, että perhe selviää veloista. Myös tulotason noustessa on hyvä varmistaa, että henkivakuutuksen korvaussumma vastaa nykyistä elintasoa ja perheen tulevaisuuden tarpeita. Toisaalta korvaussummaa voi myös tarkastaa alaspäin silloin, kun suuret velat on maksettu ja taloudelliset tarpeet vähenevät.

"Pariturvan korvauksen suuruus kannattaa määritellä niin, että se kattaa vähintään puolet perheen yhteisvastuullisesta velasta ja puolisoista enemmän ansaitsevan vuosiansiot. Jos perheessä on lapsia, korvaussumman määrään kannattaa sisällyttää lisäksi 20 000 euroa kutakin elätettävää lasta kohti", Mikkanen sanoo.

Lisätietoja:

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva
Minna Mikkanen, johtaja
puh. 050 536 4688
minna.mikkanen@kalevavakuutus.fi

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva on perustettu vuonna 1874. Kaleva on Suomen vanhin ja yksi vakavaraisimmista henkivakuutusyhtiöistä. Keskinäisen yhtiön osakkaita ovat vakuutuksenottajat ja takuupääoman omistajat. Vakuutuksenottajia on noin 200 000. Yhtiö toimii läheisessä yhteistyössä Mandatum-konsernin ja If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliikkeen kanssa. Kaleva myy henki- ja tapaturmavakuutuksia yhteistyösopimuksen kanssaan tehneiden ammatti- ja toimihenkilöjärjestöjen jäsenille. www.kalevavakuutus.fi