30.10.2018

Nuoret aikuiset pitävät tiukasti kiinni hautajaisperinteistä

Suomalainen kyllä miettii omia hautajaisjärjestelyjään, mutta ei välttämättä jaa ajatuksiaan läheisilleen. Henkivakuutusyhtiö Kalevan teettämän hautajaiskyselyn mukaan yli puolet suomalaisista ei ole kertonut omista hautajaistoiveistaan. Tämä saattaa aiheuttaa päänvaivaa omaisille. Neljä viidestä pitää vainajan hautajaisjärjestelyiden toiveiden noudattamista tärkeämpänä kuin omaa näkemystään. Hautajaiskyselystä käy ilmi, että vastaajilla on selviä mielipiteitä omista hautajaisistaan. Arkkuun haluaa tulla haudatuksi vain joka viides. Reilusti yli puolet haluaa viimeiselle matkalleen tuhkauksen. Neljäkymmentä prosenttia haluaa tulla haudatuksi kirkossa ja erillisen muistotilaisuuden haluaa edelleen joka neljäs. Tiedot käyvät ilmi henkivakuutusyhtiö Kalevan helmikuussa 2018 teettämästä hautajaiskyselystä, johon vastasi 1006 henkilöä.

Vainajan tahtoa halutaan kunnioittaa hautajaisjärjestelyissä. Jos omaisten ja vainajan tahdon välillä on ristiriita, niin lähes 80 prosenttia vastaajista pitää vainajan tahdon kunnioittamista tärkeämpänä. Kun vain noin kolmannes on kertonut oman toiveensa hautajaisistaan, näyttää vastuu järjestelyistä lopulta jäävän omaisten arvailujen varaan. Omien hautajaistensa vieraslistaan huomioita on kiinnittänyt vielä harvempi. Vain joka viides on pohtinut saattajia viimeiselle matkalleen.
– Pitäisikö meidän uskaltaa puhua kuolemasta ja hautajaisjärjestelyistä enemmän, jotta läheisten olisi surun hetkellä helpompi selvitä käytännön asioista, kyselyn teettäneen henkivakuutusyhtiö Kalevan toimitusjohtaja Timo Laitinen pohtii tuloksia.

– Hautajaiskyselymme tulokset kertovat läheisten tärkeästä roolista. Vastaajista alle viidennes haluaa valita oman arkkunsa tai uurnansa. Lähes 40 prosenttia haluaa oman kuolinilmoituksensa synnyin- tai asuinpaikkansa lehteen. Oman kuolinilmoituksen kirjoittaminen ei tunnu kiinnostavan suomalaisia. Vain 12 prosenttia haluaa tehdä ilmoituksensa tekstin itse, Timo Laitinen jatkaa.

Tuhkaus on syrjäyttänyt arkkuhautauksen

Viimeiselle matkalle ja maan multiin on perinteisesti menty arkussa. Nyt enää vain joka viides haluaa arkkuhautauksen. Kaikista vastaajista tuhkauksen haluaa 57 prosenttia. Naiset haluavat tuhkauksen hieman miehiä useammin. Maaseudulla tuhkauksen haluaa joka toinen, kun pääkaupunkiseudulla tuhkauksen haluaa jo kolme viidestä.

Jos kutsu hautajaisiin käy, niin vastaajista 65 prosenttia osallistuu välimatkasta välittämättä. Kirkollinen hautajaistoimitus on pitänyt pintansa. Vastaajista 40 prosenttia haluaa omat hautajaisensa kirkkoon. Musiikkia pitää olla, mutta mikä tahansa musiikki ei kelpaa. Sen pitää kuvastaa vainajan musiikkimakua tai omaisten muistoja vainajasta. Tätä mieltä on joka toinen hautajaiskyselyyn vastaaja. Erillisen muistotilaisuuden haluaa reilu kolmannes niin maaseudulla kuin kaupungissa. Muistotilaisuudessa ei välttämättä selviä pelkällä kahvilla ja pullalla, sillä ruokaa haluaa lähes puolet. Pääkaupunkiseudulla ruoka kuuluu muistotilaisuuteen useammin kuin maaseudulla. Maaseudulla vain 41 prosenttia kertoo ruokatarjoilun kuuluvan muistotilaisuuteen. 

– Itku ja kyyneleet ovat osa hautajaisiin liittyviä tunteita, mutta hautajaisissa ja erityisesti muistotilaisuudessa  myös nauretaan. Vaikka surujuhlassa ollaankin, kahdeksan kymmenestä antaa luvan nauraa omissa hautajaisissaan. Usein erityisesti muistotilaisuudessa vainajan muistelemisen yhteydessä hyväntahtoinen ja kunnioittava nauru voi surun keskellä olla myös vapauttavaa ja jopa helpottavaa, Timo Laitinen kertoo myönteisestä hautajaispiirteestä.

Nuoret aikuiset pitävät tiukasti kiinni hautajaisperinteistä

Oman mielenkiintoisen ryhmän muodostavat nuoret aikuiset (18-29 v.) . Vastausten perusteella Suomessa näyttää olevan hautajaisperinteisiin luottava nuorten aikuisten ikäryhmä. Kun kaikista vastaajista joka viides haluaa arkkuhautauksen, nuorista aikuisista sen haluaa joka neljäs. Tuhkauksen nuorista aikuisista haluaa 45 prosenttia, kun vastaava luku kaikista vastaajista on  57 prosenttia. Nuoruusvuosien kiireissä ei ymmärrettävästi juuri ehdi pohtimaan omia hautajaisiaan. Nuorista aikuisista vain alle viidennes on käyttänyt aikaansa omien hautajaistensa pohtimiseen.

– Nuoret aikuiset pitävät tiukasti kiinni hautajaisperinteistä. Esimerkiksi nuorten surupukeutumisessa musta väri korostuu. Hautajaispuheita nuorempi sukupolvi arvostaa keskimääräistä enemmän. Kaikista vastaajista puheita omiin hautajaisiinsa haluaa vain joka neljäs. Nuorista aikuisista jopa neljäkymmentä prosenttia toivoo hautajaispuheita. Nuorten vastauksissa todennäköisesti näkyy iän vaikutus, jolloin omien hautajaisten miettiminen on vakava paikka. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että nuorille nauru omissa hautajaisissa ei ole yhtä luontevaa kuin vanhemmalle ikäpolvelle, henkivakuutusyhtiö Kalevan Timo Laitinen päättää.

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kalevan teettämä kyselytutkimus toteutettiin 19.2.– 22.2.2018. Kyselyn toteutti YouGov Finland. Tutkimuksen lähtöotos muodostettiin ja lopullinen otos painotettiin suomalaista aikuisväestöä edustavaksi. Kyselyyn vastasi 1006 henkilöä. Vastaajista miehiä oli 49 prosenttia ja naisia 51 prosenttia. Keskimääräinen luottamusväli on ± 2,8 %-yksikköä suuntaansa.

Lisätietoja:

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva
Timo Laitinen, toimitusjohtaja
puh. 050 4244 104
timo.laitinen@kalevavakuutus.fi

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva
Minna Mikkanen, johtaja
puh. 050 5364 688
minna.mikkanen@kalevavakuutus.fi

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva on perustettu vuonna 1874. Kaleva on Suomen vanhin ja yksi vakavaraisimmista henkivakuutusyhtiöistä. Keskinäisen yhtiön omistavat vakuutuksenottajat ja takuupääoman omistajat. Vakuutuksenottajia on noin 240 000. Kaleva on erikoistunut myymään henki- ja tapaturmavakuutuksia yhteistyöjärjestöjen jäsenille.  Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutusyhtiö Oyj, Suomen sivuliike.
 
www.henkivakuutuskuntoon.fi