Kalevan Kisojen historia alkoi Viipurin yleisurheilun SM-kilpailuista vuonna 1910, jolloin kilpailtiin ensimmäisen kerran Kalevan maljasta. Vakuutusyhtiö Kalevan miespuoliset työntekijät lahjoittivat yksityishenkilöinä omista varoistaan joulukuussa vuonna 1909 Kalevan Maljan kiertopalkinnoksi yleisurheilun Suomen mestaruuskisoihin. Maljan tarkoituksena oli kannustaa suomalaisia ylläpitämään kuntoaan urheiluharrastuksella. Yli sata vuotta sitten maljaan kaiverrutettiin teksti: "Ruumiillinen ja taloudellinen hyvinvointi päämäärämme". Tämä teksti on lähtökohtana myös Kalevan missiolle.

Kalevan malja on kiertopalkinto, jonka sai vuodeksi omakseen eniten pisteitä kerännyt yleisurheiluseura. Vuosina 1920–1926 Kalevan maljan pisteitä sai yleisurheilun lisäksi myös kilpapyöräilystä, voimistelusta ja hiihdosta. Vuonna 1920 mukana oli myös paini ja vuosina 1921–1926 mäenlasku.

Viipurin kisoista lähtien yleisurheilun SM-kilpailuja alettiin epävirallisesti kutsua Kalevan otteluksi, Kalevan maljan mukaan. Kalevan Kisat -nimitys sai alkunsa, kun Suomen Urheilulehti uutisoi vuonna 1915 Porissa järjestettävistä yleisurheilun SM-kisoista eli Kalevan kisoista. Suomen Urheiluliitto (SUL) virallisti lopulta yleisurheilun suomenmestaruuskilpailujen nimeksi Kalevan Kisat vuonna 1937 Viipurissa järjestettyjen kisojen yhteydessä. SUL:n puheenjohtajana toimi tuolloin Urho Kaleva Kekkonen. Mitä ilmeisimmin SUL:n puheenjohtajalle päätös oli helppo, olihan hänen toinen nimensä Kaleva.

Vuosikymmenten ajan Kalevan malja luovutettiin kunniapalkintona nimenomaan virallisten SM-kisojen, Kalevan Kisojen, parhaalle urheiluseuralle. Nykyisen pistelaskumenetelmän mukaan Kalevan malja -pisteitä laskettaessa huomioidaan seurojen menestys kaikissa ulkoratojen SM-tasoisissa kilpailuissa. Päävastuu Kalevan Kisojen järjestämisestä on Suomen Urheiluliitolla. Kaleva toimii yleisurheilun SM-kilpailujen nimisponsorina.