Muokattu 20.12.2023

Miksi juuri meidän kannattaisi ottaa henkivakuutus?

Mikä on oikea ikä ottaa henkivakuutus? Missä tilanteissa siitä on hyötyä? Vakuutusyhtiö Kalevan johtaja Minna Mikkanen kertoo kolmelle erilaisessa elämäntilanteessa olevalle pariskunnalle, miksi juuri heidän kannattaisi harkita henkivakuutusta.

Laura ja Veli Malinen: Meillä on kolmekymppisten perusvelat

29-vuotias Laura ja 26-vuotias Veli ostivat pari vuotta sitten ensiasuntonsa, kerrostalokolmion Helsingin Myllypurosta. Kun pariskunta puoli vuotta sitten sai lapsen, he muuttivat Lauran vanhempien omakotitalon yläkerrassa sijaitsevaan asuntoon, lunastivat siitä osan ja antoivat oman kolmionsa vuokralle. Kun Laura puolen vuoden päästä palaa vanhempainvapaalta yhteyskoordinaattorin työhönsä, järjestelmätestaajana työskentelevä Veli jää vuorostaan hoitovapaalle.

Laura: ”Siitä ei ole viikkoakaan, kun sanoin Velille, että meidän pitäisi perehtyä henkivakuutuksiin. Meillä oli asuntolainassa lainaturva, mutta luovuimme siitä, kun vuokrasimme asuntomme. Meillä on kolmekymppisen perheen perusvelat eli reilusti yhteistä asuntolainaa ja autovelka. Niin kauan kuin maksajia on kaksi, ei ole mitään hätää. Mutta entä jos jotain kävisi? Luulen, ettei henkivakuutus maksaisi kovin paljon kuukaudessa kahdelle perusterveelle ja nuorelle ihmiselle.”

Henkivakuutusyhtiö Kalevan johtaja Minna Mikkanen: Miettikää, mistä elintasonne muodostuu

”Teidän iässänne on tosiaan edullista hankkia henkivakuutus. Se kannattaa ottaa nuorena, sillä silloin vakuutuksen saamiselle ei yleensä ole terveysrajoitteita.

Nuorilla perheillä on monta hyvää syytä ottaa henkivakuutus: omaisuutta ei ole ehtinyt kertyä paljon, mutta yhteiset asuntolainat ovat sitäkin suuremmat ja elätettävänä on pienet lapset.

Lainanlyhennysten lisäksi teidän kannattaa miettiä, miten arjesta selvitään, jos tulotaso putoaa. Pankin tarjoama lainaturva ei nimittäin korvaa elintasoa. Riittäisivätkö vain yhden vanhemman tulot pitämään nykyisen asunnon ja auton? Entä maksamaan lasten harrastukset? Hyvä nyrkkisääntö on, että henkivakuutuksen korvaussumman pitäisi kattaa puolison tulot ja yhteisten lainojen lyhennykset vuoden ajaksi. Siihen päälle voi laskea parikymmentätuhatta euroa lasta kohden elämisen kuluihin.”

 

Anna Toivomäki-Pellinen ja Teijo Pellinen: Karsimme henkivakuutuksista

36-vuotias Anna työskentelee erityisopettajana ja 39-vuotias Teijo syöpätutkijana. Perheeseen kuuluvat myös viisi- ja kolmevuotiaat lapset. Perhe muutti Espoon Tillinmäessä sijaitsevaan erillistaloonsa viisi vuotta sitten Turusta. Nyt Anna ja Teijo ovat alkaneet haaveilla omakotitalosta. Pariskunta omistaa purjeveneen ja viettää kesällä kaiken liikenevän aikansa merellä.

Anna: ”Minusta tuli nykyisen kotimme myötä ensiasunnon omistaja. Otin pisimmän mahdollisen asuntolainan. Kun ensimmäinen lapsemme syntyi, hankimme henkivakuutukset. Teijo matkusti silloin paljon työkseen, ja ajattelimme, että vakuutus olisi hyvä turva. Maksoimme henkivakuutuksistamme noin 600 euroa vuodessa. Kun olin hoitovapaalla, karsimme menoja ja jätimme henkivakuutukset pois. Rahareikiä on niin paljon, ja maksamme nykyisistäkin vakuutuksista ihan riittävästi: meillä on lasten hoitokuluvakuutusten lisäksi vakuutukset veneelle ja kahdelle autolle.”

Kalevan johtaja Minna Mikkanen: Perheen riskejä on hyvä pohtia säännöllisesti

”Teillä on iso asuntolaina, kaksi pientä lasta ja kahden työssäkäyvän ihmisen tulot. Kun kartoitatte riskejänne, on hyvä pohtia, mistä elämänlaatunne muodostuu. Mistä olisitte valmiita luopumaan, jos toinen ei olisikaan jakamassa kuluja? Sitäkin kannattaa pohtia, haluatteko hoitaa kotitaloutenne tuloja ja menoja hoitokuluvakuutuksella vai varautua mieluummin isomman riskin varalta.

Yksi henkivakuutuksen tärkeä etu on, että siitä saatava korvaus maksetaan viipymättä korvaushakemuksen tultua. Henkivakuutus antaa aikaa harkita, eikä omaisuutta tarvitse alkaa myydä ainakaan heti.

Henkivakuutusten hintoja kannattaa vertailla. Noin nuorille 600 euroa vuodessa kuulostaa kieltämättä aika kalliilta. Kehottaisin teitä kysymään järjestöjäsenen vakuutuksia, sillä niiden hinnat ovat usein edullisimmat. Laskuristamme voi tarkistaa, mitä oma henkivakuutus maksaisi Kalevan tarjoamalla jäsenedulla.

Henkivakuutuksen kuukausierän ja korvaussumman voi aina muuttaa, jos perheen tulotaso muuttuu. Pienempikin summa tuo mielenrauhaa.”

Martti ja Merja Harju: Omaisuus tuo riittävän turvan

64-vuotias Martti ja 63-vuotias Merja nauttivat talvista Aurinkorannikolla ja kesistä Suomessa. Espanjan-kodin lisäksi he omistavat asunnon Lahdessa ja osan suvun yhteisestä kesäpaikasta Hirvensalmella. Martti jäi 63-vuotiaana eläkkeelle oltuaan koko ikänsä Stora Ensolla töissä. Harjut ovat asuneet yli kaksikymmentä vuotta ulkomailla: Kanadassa he viettivät seitsemän ja Dubaissa viisitoista vuotta. Kun lapset olivat pieniä, Merja hoiti heitä kotona. 36-vuotias Santeri asuu Suomessa ja 30-vuotias Anna Torontossa.

Martti: ”Täällä Espanjassa paistaa nytkin aurinko. Jäätyäni eläkkeelle päätimme, että vietämme puolet vuodesta Espanjassa, sillä emme ole tottuneet olemaan talvia Suomessa. Viimeinen työkomennukseni oli Dubaissa, ja siellä myös Merja palasi tekemään erikoissairaanhoitajan töitä. Hänelle ei ole kertynyt Suomessa lainkaan työeläkettä.

Olemme Merjan kanssa tehneet hallintaoikeustestamentit, mutta henkivakuutuksia meillä ei ole. Olen ajatellut, että onhan meillä tässä omaisuutta ja pankissa säästöjä siltä varalta, että jotakin käy.”

Henkivakuutusyhtiö Kalevan johtaja Minna Mikkanen: Henkivakuutus auttaa perintöveroissa

”Eläkkeelle siirtyminen on luonteva elämänvaihe miettiä henkivakuutusta ja muita perintöasioita. Suunnittelu on ylipäätään näissä asioissa aina viisasta.

Nykyisestä omaisuudestanne lapsillenne koituisivat perintöverot, jotka voisi maksaa henkivakuutuksella. Vakuutukselle on käyttöä erityisesti silloin, kun kiinteää omaisuutta on paljon. Kesämökkejä ja asuntoja ei pitäisi joutua myymään kiireellä tai pakon edessä. Teistä Merjalla on suurempi taloudellinen riski kuin Martilla, koska Merjalle ei ole kertynyt omaa eläkettä. Jos kiinteää omaisuutta ei halua myydä ainakaan heti, kannattaa miettiä, miten jäljelle jäävä puoliso pystyy säilyttämään nykyisen elintasonsa. Teidän kannattaa esimerkiksi laskea, mitä kiinteistöjenne ylläpitäminen maksaa.

Jos päättäisitte ottaa henkivakuutuksen, suosittelisin teille Merjan turvaksi korvaussummaa, joka vastaisi Martin vuoden tuloja. Merjan hyväksi on hallintaoikeustestamentti, joten hän ei sen perusteella maksaisi perintöveroja lainkaan.

Ikä nostaa aina henkivakuutuksen hintaa. Toisaalta kun lapset ovat jo omillaan ja omaisuutta on ehtinyt kertyä, silloin voi riittää pienempikin korvaussumma. Kannattaa myös miettiä, nimeääkö vakuutuksen edunsaajiksi puolison lisäksi lapset: näin voi varmistaa, että he pystyvät maksamaan perintöverot.”