Kuolema saapuu odotetusti tai yllättäen - miten läheisen kuolemasta voi selvitä?

Perheenjäsenen, ystävän tai muun läheisen kuolema on aina kova paikka. Jos kuollut henkilö on vanha tai sairastanut pitkään, kuoleman hyväksymisen prosessi on kuitenkin ehkä jo alkanut omaisten mielissä. Mutta äkkikuoleman kohdalla on erilaista. Silloin suruun sekoittuu shokki ja koko maailmankuva järkkyy. Oli kuolema sitten yllättävä tai seurausta pitkäaikaisesta sairaudesta, on tärkeää, ettei tehtävien ja tunnetyön kanssa jää yksin. Tutustutaan seuraavaksi asiantuntijan vinkkeihin läheisen kuoleman kohtaamisessa.

Kuolema saapuu lähipiiriin: äkkikuolema ei anna valmistautumisaikaa

Jos ihmisellä on ollut pitkään vakava sairaus tai hän on päässyt kunnioitettavaan ikään, kuoleman hyväksyminen on helpompaa, tai siihen on ainakin jollain tavalla pystynyt varautumaan. Kuolemaa ei silti koskaan pidä vähätellä: vanhan ja pitkään sairastaneenkin ihmisen kuolema on aina omaisille kova paikka. Myös he tarvitsevat aikaa surutyölle ja vaikeiden tunteiden käsittelylle. Kuolema ei kuitenkaan aina saavu vanhuuden tai pitkän sairauden seurauksena. Joskus se iskee täysin odottamatta. Tällöin kuoleman kohtaaminen ja varsinkin kuoleman hyväksyminen voi tuntua mahdottomalta. 

Äkillisen kuoleman kohtaaminen on henkisesti raskasta, koska se iskee yllättäen keskelle tavallista arkea. Kriisiterapeutti Salli Saari on auttanut ihmisiä vuosikymmeniä käsittelemään kuoleman aiheuttamaa shokkia: “Läheisen äkkikuolemassa valmistautumisaikaa ei anneta”, Saari kertoo: “Länsimainen ajatus siitä, että elämää voi aina hallita, murenee sekunneissa.” Sallin mukaan, äkkikuoleman äärellä kaikki psyykkinen työ on tehtävä jälkikäteen. Ihminen ikään kuin revitään irti juuriltaan, eikä uudesta kasvusta ole tietoa. “Sopeutumisprosessi vaatii valtavasti voimia. Meidän on helpompi reagoida sellaisiin asioihin, joita pystymme ennakoimaan”, Saari tähdentää. 

Saari on vuosien saatossa auttanut suuronnettomuuksiin joutuneita suomalaisia. Estonian uppoaminen, Thaimaan tsunami, Jokelan kouluampuminen ja monet muut katastrofit ovat opettaneet hänelle, mitä kaikkea ihminen voi kestää. ”Monet, jotka ovat menettäneet läheisensä äkillisesti, kuvailevat surun olevan aluksi terävää. Kuluu paljon aikaa ennen kuin se muuttuu siedettäväksi”, Saari kertoo: “Ihminen ei halua uskoa, että läheinen on kuollut. Elämäänsä jatkava miettii tuskaisena, onko rakas ihminen joutunut kärsimään ennen kuolemaansa.” Saari kuvailee tutkimusta, jonka mukaan tsunamin jälkeen huonoimmin selvisivät isovanhemmat, jotka menettivät lapsensa ja koko tämän perheen. Sukupolvien ketju katkesi, eikä elämälle tuntunut löytyvän enää tarkoitusta. “Parhaiten surusta selvisivät nuoret”, Saali kertoo: “Tosin he joutuivat kasvunsa eri kehitysvaiheissa käsittelemään menetystä yhä uudestaan.”

Henkivakuutus ei vähennä tuskaa läheisen kuoltua, mutta se ehkäisee siihen liittyviä taloushuolia. 

 

Katso henkivakuutuksesi hinta

 

Kuolema on vahvasti läsnä kriisiterapeutin työssä

Jos läheisen kuolema on äkillinen tai dramaattinen, ulkopuoliselle avulle tai ammattiavulle on usein tarvetta. Kriisiterapeutti Salli Saari kertoo, miten ystävää voi auttaa surutyössä. Hän neuvoo, että läsnäolo, aktiivinen kuuntelu ja käytettävissä oleminen ovat olennaisia asioita. “Tyhjä puhe ei auta. On oltava puhumisen arvoiset korvat, kuten eräs omaisensa menettänyt sureva sanoi”, Saari sanoo: “Lohduttaminenkaan ei auta, koska ei ole mitään lohdutettavaa. Parasta mitä voit tehdä auttaaksesi, on huolehtia toisen arjen askareista, käydä hänelle kaupassa tai pestä ikkunat. Sureva ei näitä jaksa tehdä.”

Kuolema, mutta toisaalta myös selviytyminen, ovat vahvasti läsnä kriisiterapeutin työssä. “Olen työskennellyt kriisiterapeuttina jo vuosikymmeniä, mutta en koe työtäni raskaana”, Saari kertoo: “Saan olla selviytymisen ihmeen äärellä. Hämmästyn yhä uudelleen, kuinka kestäviä ihmiset ovatkaan.” Saari mainitsee, että suomalaiset selviytyvät kriiseistä paremmin kuin monet muut kansat. Hän pohtii, johtuuko se kansanluonteesta, historiasta vai jostain muusta. Yhden asian hän ainakin tietää varmaksi. “Meillä kriisiapua saavat läheisen kuollessa onnettomuudessa kaikki, jotka sitä tahtovat”, Saari sanoo. Entä, miten Saari itse suhtautuu kuolemaan? “Kun kuolema tulee työn kautta tutuksi, siitä häviää sen pelottavuus”, Saari toteaa: “Johonkin meidän jokaisen täytyy kuolla. En ymmärrä lainkaan pitkän iän ihannointia enkä siihen liittyvää logiikkaa.”

Kuoleman surutyö - surun neljä vaihetta

Läheisen vakava sairaus tai kuolema aiheuttaa menetyksen tunteen ja käynnistää surun prosessin. Ihmiset käsittelevät surua eri tavoin. Surutyölle on joka tapauksessa annettava aikaa. Sitä ei tule ajatella ongelmana josta “päästään yli” tai sairautena josta “parannutaan”. Voi olla, että suru ei koskaan katoa tai edes pienene, mutta ainakin se muuttaa muotoaan. Vaikka suru on tunteena hyvin henkilökohtainen ja kokemuksena subjektiivinen, on sillä neljä yleisesti tunnistettua vaihetta. 

1. Shokki 

Etenkin jos läheisen kuolema on tapahtunut yllättäen, surun ensimmäinen vaihe, shokki, on väkevä ja pitkäkestoinen. Tunne saattaa lamauttaa ihmisen ja järkyttää koko elämän perustuksia. Kuolema ei ehkä tunnu konkreettiselta ja siihen liittyviä tunteita ei pysty havainnollistamaan. Shokkivaiheessa ihminen tarvitsee paljon vakautta ja luotettavia ihmisiä lähelleen. Hän saattaa tarvita myös konkreettista apua päivittäisissä askareissa.

2. Reagointi

Kun kuolema ja menetys alkavat tuntua todellisilta, sureva henkilö siirtyy reaktiovaiheeseen. Hän ymmärtää tilanteen lopullisuuden, ja mieli alkaa käsitellä tapahtunutta. Ihminen kykenee toimimaan ainakin paremmin kuin shokkivaiheessa, mutta läheisten apu on edelleen tärkeää. 

3. Käsittely

Käsittelyvaiheessa surua voi ruveta käsittelemään. Kuoleman hyväksyminen on pitkällä, tai ainakin läheisen kuoleman kieltäminen on päättynyt. Tätä vaihetta kutsutaan myös “surutyöksi”. Suru saattaa tuoda mukanaan muitakin tunteita, kuten vihaa, ahdistusta tai tunnetta hylätyksi tulemisesta. Mitään tunnetta ei tulisi väheksyä tai yrittää turruttaa.

4. Sopeutuminen

Kun läheisen kuolemaan sopeutuu, se ei tarkoita unohtamista tai kieltämistä. Se tarkoittaa, että jonkinlainen tasapaino elämään ja arkeen löytyy uudestaan. Vaikeiden tunteiden rinnalle ilmestyvät positiiviset tunteet - sekä halu ja kyky hyväksyä ne. On tärkeää muistaa, että sopeutumisvaiheeseen pääseminen voi kestää todella kauan. Voi tuntua siltä, että akuutti suru ei pääty koskaan. Surun kanssa on oltava itselle armollinen ja surua tuntevalle myötätuntoinen. 

Muistathan pyytää tarvittaessa ammattiapua läheisen kuoleman kohtaamiseen ja surun käsittelyyn

Läheisen kuolema - kieltämisestä kuoleman hyväksymiseen

Kohdatessa läheisen kuoleman on tärkeää hyväksyä kaikki tunteet ja antaa surutyölle aikaa. Kukin kokee menetyksen ja surun omalla tavallaan. Etenkin jos läheisen kuolema on ollut äkillinen tai yllättävä, kannattaa harkita ammattiavun pyytämistä tilanteen käsittelyyn. 

Tiesitkö, että 50% suomalaisista ei ole tehnyt mitään valmisteluja kuoleman varalle? Oletko sinä? 

Katso henkivakuutuksesi hinta täältä