1.6.2022
Kotitaloudet velkaantuvat rajusti: asuntolainaa voi olla jopa viisi kertaa vuositulojen verran
Henkivakuutusvaje on keskimäärin lähes 70 000 euroa – pariturva on edullinen tapa paikata vajetta
Kotitalouksilla on velkaa enemmän kuin koskaan: kahden aikuisen lapsiperheissä velkaantumisaste on Tilastokeskuksen mukaan 243 prosenttia eli lähes 2,5 kertaa perheen käytettävissä olevat tulot. Uuden asuntolainan ottajan tilanne on vielä hankalampi: uusien asuntolainojen euromäärästä 21 prosenttia myönnettiin vuonna 2020 Suomen Pankin mukaan kotitalouksille, joilla on velkaa viisi kertaa vuosittaisten bruttotulojen verran.
Samaan aikaan suurimmalla osalla suomalaisista perheistä ei ole riskihenkivakuutusta, joka riittäisi korvaamaan huoltajan kuoleman aiheuttamat rahalliset menetykset. ETLAn toukokuussa 2022 julkaiseman raportin mukaan suomalaisten henkivakuutusvaje on keskimäärin lähes 70 000 euroa. Henkivakuutusvajetta voi paikata vapaaehtoisilla henkivakuutuksilla. Henkivakuutusyhtiö Kalevan selvityksen mukaan 35 prosenttia suomalaisista ei kuitenkaan ota henkivakuutusta siksi, että se mielletään liian kalliiksi. Pariturva eli kahden hengen yhteinen henkivakuutus on keskimäärin 25 prosenttia halvempi kuin kaksi erillistä henkivakuutusta.
Suomalaiset kotitaloudet ovat velkaantuneet 2000-luvulla voimakkaasti. Asuntokuntia, joilla on velkaa, on Suomessa 1,46 miljoonaa. Kahden aikuisen lapsiperheissä velkaantumisaste oli vuonna 2020 Tilastokeskuksen mukaan 243 prosenttia perheen käytettävissä olevista rahatuloista. Erityisen paljon velkaa suhteessa käytettävissä oleviin rahatuloihin on niillä kahden aikuisen lapsiperheillä, joissa eniten ansaitseva henkilö on 25–34-vuotias. Näistä perheistä 41 prosentilla on velkaa vähintään kolme kertaa ja kymmenellä prosentilla vähintään viisi kertaa vuositulojen verran.
Uusien asuntolainojen euromäärästä 21 prosenttia myönnettiin Suomen Pankin mukaan vuonna 2020 kotitalouksille, joiden velka-tulosuhde oli yli 500 prosenttia. Näillä talouksilla on siis velkaa viisi kertaa talouden vuosittaisten bruttotulojen verran. Kun kokoaikatyötä tekevä palkansaaja ansaitsee Suomessa 3 228 euroa kuukaudessa (Tilastokeskus, mediaani vuonna 2020), kahden palkansaajan taloudessa velkaa olisi 387 000 euroa.
Velkaantumisesta huolimatta suurimmalla osalla suomalaisista perheistä ei ole riskihenkivakuutusta, joka riittäisi korvaamaan huoltajan kuoleman aiheuttamat rahalliset menetykset. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) tuoreen raportin mukaan henkivakuutusvaje henkilöillä, joilla on tuloja ja jotka asuvat vähintään kahden hengen talouksissa, on keskimäärin 65 000–70 000 euroa. Tuon suuruinen korvaussumma riittäisi huoltajan kuollessa ylläpitämään jäljelle jääneen perheen elintason.
– Alle kymmenellä prosentilla suomalaisista on ETLAn raportin mukaan henkivakuutus. Yleisimpiä syitä henkivakuutuksen puuttumiselle ovat Kalevan selvityksen mukaan se, että henkivakuutus mielletään kalliiksi, sekä se, että asia ei ole tullut mieleen. Liian kalliina henkivakuutusta pitää 35 prosenttia suomalaisista. Henkivakuutuksen voi kuitenkin saada lounaan hinnalla kuukaudessa. Henkivakuutuskorvauksen avulla helpotetaan olennaisesti läheisten elämän jatkumista silloin, jos pahin tapahtuu, Henkivakuutusyhtiö Kalevan johtaja Minna Mikkanen sanoo.
Yhteinen pariturva on keskimäärin 25 prosenttia edullisempi kuin kaksi erillistä henkivakuutusta
Henkivakuutuksen voi ottaa yhden hengen henkivakuutuksena. Pariskunnalle selvästi edullisempi vaihtoehto on kahden hengen yhteinen henkivakuutus eli pariturva. Se on yksi vakuutus, jossa on yksi yhteinen korvaussumma ja kaksi vakuutettua, joilla kummallakin on omat edunsaajat.
Pariturvan vakuutusmaksut ovat selvästi pienemmät kuin kahden erillisen henkivakuutuksen vakuutusmaksut. Henkivakuutusyhtiö Kalevassa ero on keskimäärin 25 prosenttia pariturvan hyväksi. Kaikilla vakuutusyhtiöillä ei kuitenkaan ole pariturvamahdollisuutta.
– Pariturvassa, kuten myös yhden hengen henkivakuutuksessa, on tärkeää muistaa päivittää henkivakuutuksen edunsaajamääräystä silloin, jos elämäntilanne muuttuu. Henkivakuutuksen edunsaajamääräys pysyy voimassa esimerkiksi avoliiton päätyttyä, ja haluamistaan muutoksista edunsaajamääräykseen tulee ilmoittaa vakuutusyhtiölle kirjallisesti. Omaa ja perheen vakuutusturvaa on hyvä aika ajoin tarkistaa ja tarvittaessa päivittää, oli vakuutus mikä tahansa, Mikkanen muistuttaa.
Jos toinen pariturvalla vakuutettu kuolee, korvaussumma maksetaan kuolleen vakuutetun edunsaajille. Jos molemmat vakuutetut kuolevat yhtä aikaa, korvaussumma maksetaan puoliksi kummankin edunsaajille.
– Kumppanin kuoleman jälkeen henkivakuutusta voi jatkaa Kalevassa ottamalla yhden hengen henkivakuutuksen, eikä siihen vaadita uutta terveysselvitystä. Tämä jatko-oikeus on merkittävä etu, sillä usein uuden henkivakuutuksen ottajilta vaaditaan tuore terveysselvitys, Mikkanen sanoo.
Häitä suunniteltaessa on hyvä käydä läpi perheen kaikki tulot ja menot
Perheen tulot ja menot kannattaa käydä tarkasti läpi elämän murroskohdissa. Erityisen tärkeää talouden suunnittelu on silloin, kun kaikki on hyvin ja elämä hymyilee, kuten avioliittoa solmittaessa.
Suosituin naimisiinmenovuodenaika on edelleen kesä. Lähes puolet eli 44 prosenttia avioliitoista solmittiin Suomessa vuonna 2021 kesä-, heinä- tai elokuussa. Heinä- ja elokuu ovat vuorotelleet Tilastokeskuksen mukaan pitkään suosituimpana naimisiinmenokuukautena. Vuonna 2021 pitemmän korren vei heinäkuu. Koko vuoden suosituin naimisiinmenopäivä oli viime vuonna kuitenkin 21. elokuuta. Tuolloin vihittiin 554 paria.
Lisätietoja:
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva
Minna Mikkanen, johtaja
puh. 050 536 4688
minna.mikkanen@kalevavakuutus.fi
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva on perustettu vuonna 1874. Kaleva on Suomen vanhin ja yksi vakavaraisimmista henkivakuutusyhtiöistä. Keskinäisen yhtiön osakkaita ovat vakuutuksenottajat ja takuupääoman omistajat. Vakuutuksenottajia on noin 200 000. Takuupääoman suuruus on 8,4 miljoonaa euroa ja sen omistavat puoliksi Sampo Oyj tytäryhtiöineen ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma tytäryhtiöineen. Yhtiö toimii läheisessä yhteistyössä Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön ja If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliikkeen sekä muiden Sampo-konserniin kuuluvien yhtiöiden kanssa. Keskinäisenä yhtiönä Kaleva ei kuulu Sampo-konserniin. Kaleva on erikoistunut myymään henki- ja tapaturmavakuutuksia yhteistyösopimuksen kanssaan tehneiden ammatti- ja toimihenkilöjärjestöjen jäsenille. www.kalevavakuutus.fi
