Miten perheesi selviytyy, jos pahin sattuisi?

Lesken- ja lapseneläke auttavat taloudellisesti, jos puoliso tai vanhempi kuolee. Leskeneläkkeen saamiseen liittyy kuitenkin ehtoja, joten kannattaa selvittää, millaista tukea voi saada.

Kuka saa leskeneläkettä?

Suomessa on kaksi järjestelmää, joista maksetaan eläkettä sekä leskelle että lapsille. Ne ovat Kelan maksamat perhe-eläkkeet ja työeläkelaitoksen perhe-eläkkeet. Lisäksi työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta maksetaan kertakorvaus puolisolle ja lapsille.

Yhteiskunta siis tulee omalta osaltaan vastaan, mutta harvoin sen antama tuki riittää turvaamaan kokonaan perheen taloudellisen tulevaisuuden, jos puoliso kuolisi. ​

Leskeneläkettä saa vain avioliitossa

Sekä Kelan että työeläkelaitoksen maksamien leskeneläkkeiden saamisen edellytys on, että on ollut puolisonsa kanssa avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Avoliitossa elävät eivät tällä hetkellä ole oikeutettuja leskeneläkkeeseen.

Myös lapsettomien avioleskien kohdalla eläkkeen saamiseen liittyy ehtoja, jotka kannattaa tarkistaa huolella – kaikki eivät eläkettä saa.

”Jos jää leskeksi alle 50-vuotiaana ja on lapseton, ei ole oikeutettu leskeneläkkeeseen”, kertoo erityisasiantuntija Suvi Ritola Eläketurvakeskuksesta.

Lapseton avioleski on oikeutettu eläkkeeseen vain, jos hän on ollut naimisissa vähintään viisi vuotta ennen puolison kuolemaa, ja avioliitto on solmittu ennen kuin leski täytti 50 vuotta ja puoliso 65 vuotta. Lisäksi lesken on oltava joko vähintään 50-vuotias tai pitkäaikaisesti työkyvytön puolison kuollessa. Lapsettomien kohdalla samat ehdot pätevät niin Kelan kuin työeläkejärjestelmän leskeneläkkeisiin.

  • Jos jää leskeksi alle 50-vuotiaana ja on lapseton, ei ole oikeutettu leskeneläkkeeseen.

 

Kuinka paljon työeläkejärjestelmän leskeneläkettä voi saada?

Työeläkejärjestelmän leskeneläkkeen suuruus määräytyy kuolleen puolison ansaitseman eläkkeen mukaan. Jos hän ei ollut kuollessaan vielä eläkkeellä, leskeneläke lasketaan sen työkyvyttömyyseläkkeen perusteella, jonka hän olisi saanut kuolinpäivänään. Enimmillään leski voi saada puolet kuolleen puolison eläkkeestä.

Työeläkejärjestelmästä maksettu leskeneläke oli keskimäärin 581 euroa kuukaudessa vuonna 2019.

”Jos leskellä ja kuolleella puolisolla on esimerkiksi kaksi yhteistä lasta, perheenä he voivat saada koko eläkettä vastaavan summan. Silloin laskentakaava menee niin, että leski saa 5/12 eläkkeestä ja lapset 7/12”, kertoo Suvi Ritola.

Leskeneläkkeen määrää vähennetään lesken oman eläkkeen perusteella. Vähentämistä ei kuitenkaan tehdä niin kauan kuin leskellä on alaikäisiä lapsia. Lue lisää työeläkelaitoksen maksaman leskeneläkkeen määrästä.

Joissakin tapauksissa perhe-eläkettä ei jää lainkaan maksettavaksi lesken oman eläkkeen tai työikäisillä laskennallisen työkyvyttömyyseläkkeen perusteella.

Noin neljännekselle miesleskistä ei makseta lainkaan perhe-eläkettä omien tulojen takia, vaikka he olisivat siihen oikeutettuja. Naisleskillä vastaava osuus on vain noin kolme prosenttia.

Miesten keskimääräisen leskeneläkkeen määrä oli noin kolmanneksen naisten leskeneläkkeestä vuonna 2018.

Lapselle maksetaan työeläkelaitoksen eläkettä siihen saakka, kun hän täyttää 18 vuotta.

  • Työeläkejärjestelmästä maksettu leskeneläke oli keskimäärin 581 euroa kuukaudessa vuonna 2019.

 

Kuinka paljon Kelan leskeneläkettä voi saada?

Kelan maksama leskeneläke muodostuu alkueläkkeestä ja mahdollisesta jatkoeläkkeestä. Toisin kuin työeläkejärjestelmän leskeneläke, Kelan alku- ja jatkoeläkkeen maksaminen loppuu viimeistään, kun leski täyttää 65 vuotta. Sen tarkoitus on taata vähimmäisturva, ja 65-vuotiaana vähimmäisturvan takaa Kelan vanhuuseläke.

Alkueläkkeen määrä on jonkin verran alle 330 euroa kuukaudessa kuuden kuukauden ajan puolison kuoleman jälkeen.    

Jatkoeläke muodostuu perusmäärästä ja täydennysmäärästä. Perusmäärän suuruus on noin 100 euroa kuukaudessa. Jatkoeläkkeen perusmäärän saa, jos leskellä ja puolisolla on yhteinen alle 18-vuotias lapsi tai samassa taloudessa asuu oma tai puolison alle 18-vuotias lapsi, joka asui samassa taloudessa puolison kuollessa.

Mahdolliseen täydennysmäärän määrään vaikuttavat lesken perhesuhteet ja lähes kaikki lesken omat tulot. Kela ottaa tuloina huomioon työeläkelaitoksen maksaman leskeneläkkeen, sekä 60 prosenttia lesken työtuloista. Jos lesken omat tulot ylittävät 1 120,96 euroa kuukaudessa, hän ei ole oikeutettu leskeneläkkeen täydennysmäärään, vaikka hänellä olisi alaikäinen huollettava. Lue lisää Kelan jatkoeläkkeen määrästä.

Kelan maksama lapseneläke koostuu perusmäärästä ja täydennysmäärästä. Täydennysmäärään vaikuttavat muut lapsen saamat perhe-eläkkeet. Lapseneläkkeen perusmäärää voidaan maksaa 21-vuotiaaksi saakka, jos lapsi opiskelee päätoimisesti.

 

  • Jos lesken omat tulot ylittävät 1 120,96 euroa kuukaudessa, hän ei ole oikeutettu leskeneläkkeen täydennysmäärään, vaikka hänellä olisi alaikäinen huollettava.

 

Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta maksetaan kertakorvaus

Ryhmähenkivakuutus on pakollinen työnantajan työntekijöille ottama henkivakuutus.

Vakuutettuina ovat työsuhteessa olevat työntekijät, ja vakuutus on voimassa työntekijän työ- ja vapaa-aikana. Yrittäjän omaisilla ei ole vastaavaa turvaa.

Vakuutuksesta maksetaan kertakorvaus työntekijän kuoleman jälkeen, jos hänellä on vakuutusehdoissa mainittuja edunsaajia. Edunsaajia ovat vainajan aviopuoliso sekä alle 22-vuotiaat lapset. Jos vainaja oli kuollessaan alle 50-vuotias, lesken korvaussumma on 16 720 euroa.  Korvaus pienenee vainajan iän noustessa, ja on 60-vuotiaana ja sitä vanhempana 4 660 euroa.

Edunsaajana voi olla myös samassa taloudessa asunut avopuoliso, jos heillä on tai on ollut yhteinen lapsi. Edunsaaja voi olla myös lapseton avopuoliso, jos yhteistaloutta oli jatkunut keskeytyksettä ennen vakuutetun kuolemaa vähintään viisi vuotta.

  • Työntekijäin henkivakuutuksessa lesken korvaussumma on enintään 16 720 euroa.

Suomen edullisimmassa henkivakuutuksessa, voit itse määritellä korvaussumman ja edunsaajan.

 

Perhe-eläkkeisiin suunnitellaan muutoksia

Perhe-eläkejärjestelmään on suunniteltu muutoksia. Asiasta on olemassa hallituksen esitys, mutta tätä kirjoittaessa sitä ei ole vielä annettu eduskunnalle.

”Leskeneläkejärjestelmä ei nykyisellään ole kovin kattava, eikä ehkä oikein sovellu nykyaikaan”, sanoo Suvi Ritola.

Keskeisin muutos esityksessä leskien kannalta on se, että leskeneläkettä voi saada kymmenen vuotta.

Toinen muutos koskee avoliitossa eläviä: Avopuolisolle tulee oikeus leskeneläkkeeseen, jos tällä on alaikäinen, kuolleen puolison kanssa yhteinen lapsi huollettavana. Oikeus eläkkeeseen säilyy siihen asti, kun lapsi täyttää 18 vuotta.

Lisäksi lapseneläkettä saisi jatkossa siihen saakka, kun täyttää 20 vuotta, eikä sen maksamiseen edellytetä opiskelua.

”Iäkkäille naisleskille leskeneläke on tällä hetkellä olennainen lisä eläkkeeseen.”

Näin tulee olemaan jatkossakin, sillä lakimuutokset tulevat koskemaan vuonna 1975 tai sen jälkeen syntyneitä.

  • Keskeisin muutos esityksessä leskien kannalta on se, että leskeneläkettä voi saada kymmenen vuotta.

 

Henkivakuutus antaa lisäturvaa

Jos sinä kuolisit, kuinka perheesi taloudellinen tilanne muuttuisi? Tulisiko se toimeen yhteiskunnan tarjoamalla tuella? Kalevan kyselytutkimuksen mukaan 70 prosenttia parisuhteessa elävistä suomalaisista sanoo, että heidän elintasonsa laskisi, mikäli puoliso kuolee. Henkivakuutuksella voit turvata läheistesi taloudellisen tulevaisuuden, jos pahin mahdollinen sattuisi.