Kuolema tulee usein mieleen vasta kun se on lähellä - kuolemaan kannattaa kuitenkin valmistautua ajoissa, lue miksi!

On ymmärrettävää, että kuolemaa ei halua arjessa ajatella - eikä sitä tulisikaan liikaa murehtia. Länsimaisessa kulttuurissa siitä on kuitenkin tullut jo lähes tabu. Kuolema ei kuulu nykyajan voimaa ja terveyttä uhkuvaan kulttuuriin. Ja elämän kiivas tahti mahdollistaa sen, että kuoleman pohtimiselta voi juosta pakoon. Omaan kuolevaisuuteen havahdutaankin yleensä vasta silloin, kun ikävuosia on kertynyt tai kun sairastuu vakavasti. Myös läheisen sairaus tai kuolema voivat herättää pohtimaan oman elämän rajallisuutta. Omaa kuolemaa tulisikin silloin tällöin pohtia, vaikka elämää olisi vielä reilusti jäljellä. Miksi? Jatka lukemista, niin tiedät.

Kun vakava sairaus diagnosoidaan - miten kuolemaan voi valmistautua?

”Syöpää sairastavan potilaan kanssa vaikeimmat hetket koetaan, kun sairaus on alussa, uusiutunut tai loppuvaiheessa”, kertoo Päivi Hietanen, Docrates Syöpäsairaalan lääkäri ja psykoterapeutti, joka tapaa viikoittain vakavaa syöpää sairastavia ihmisiä. Hietanen kuvailee, että alkuun pahinta on syövän aiheuttama sokki. Syövän uusiutuessa potilaan mielessä nousevat esiin pettymyksen tunteet. Kun ollaan vaiheessa, jolloin sytostaatit ja sädehoito eivät enää auta, potilas tuntee usein toivottomuutta. Silloin puhutaan myös lähestyvästä kuolemasta. “Kukin potilas tuntee omalla tavallaan, mutta kuolemanpelko on meihin ihmisiin sisäänrakennettu ominaisuus”, Hietanen sanoo: “Kun kuolemasta puhutaan vakavasti sairaan kanssa, esille nousevat pelot. Potilaasta saattaa tuntua, että kuolema on suuri, musta tyhjyys. Tuntuu pelottavalta hävitä olemasta. Potilas voi tuntea tuskaa kuolinprosessista ja siitä, että joutuu eroamaan omaisistaan.”

Hietanen toteaa, että vaikeinta lääkärin työssä on kertoa, ettei mitään ole enää tehtävissä. Silloin potilaalle on annettava aikaa. “Eläytymällä ja pysähtymällä asian äärelle vähennän potilaan tuskaa”, Hietanen kertoo: “On annettava tietoa riittävästi mutta ei liikaa. Potilaan on saatava lähtiessä mukaansa lääkärin tai hoitajan puhelinnumero, johon hän voi soittaa, jos hän haluaa tietoa kysymättä jääneistä ja mieltä askarruttavista asioista.” Erityisen raskasta on kertoa vakavasta sairaudesta nuorelle ihmiselle, jolla on pieniä lapsia. “Muistan nuo tilanteet varmasti loppuelämäni”, Hietanen toteaa.

Kun kuolema lähestyy - miten lääkäri helpottaa elämän loppua?

Pitkien hoitoprosessien aikana potilaat tulevat lääkäreille tutuiksi. “Kun olen vuosien varrella oppinut tuntemaan potilaan, loppuvaihe on minulle lääkärinäkin rankka”, Hietanen myöntää: “Yritän siinä tilanteessa välittää hänelle tietoa siitä, että sinua autetaan, tuli mitä tuli.” Lääkärin on tärkeää myötäelää potilaan tilanteessa ja olla läsnä. “Lääkärinä ajattelen, että lähtökohtaisesti ihminen ei halua kuolla. Olemme niin kiinni tässä elämässä ja omissa tarpeissamme ja toiveissamme, että kuolema tulee mieleen vasta, kun se tulee lähelle”, Hietanen kuvailee.

Hyvä kuolema on lääketieteelliseltä kannalta kivuton. Hietanen kertoo, että nykyään on saatavilla tehokkaita kivunestolääkkeitä, jotta kenenkään ei tarvitsisi kärsiä. “Hyvä kuolema on myös sellainen, johon voi valmistautua ja jonka käsittelemiseen on saanut riittävästi tukea”, Hietanen pohtii: “Sen voi hyväksyä paremmin, kun on ehtinyt selvittää isot asiat, kuten lasten ja puolison tulevaisuuden. Kun mielen täyttää kiitollisuus siitä, että elämä on ollut hyvä minulle, on helpompi lähteä.” 

Miksi kuolemaan voi ja kannattaa varautua ajoissa?

Tiesitkö, että vain 10 % suomalaisista on tehnyt testamentin*? Omaa kuolemaa silmällä pitäen testamentti kannattaisi kuitenkin tehdä - ja mielellään hyvissä ajoin. Näin voit varmistaa, että kuolemasi jälkeen varallisuutesi jaetaan haluamallasi tavalla: jos sinulla ei ole testamenttia, perintösi jako menee lain mukaan. Voit tehdä testamentin yhdessä puolisosi kanssa tai yksin. Testamentin voi tehdä pankissa, itse, lainoppineen avulla. Testamentin lisäksi muutkin viralliset dokumentit kannattaa laittaa järjestykseen. Tärkeitä papereita ovat esimerkiksi tilien tiedot, mahdollinen asunnon osakekirja ja muut omistuspaperit sekä sijoitukset. Hoitamalla paperityöt kuntoon helpotat omaisten työtä.

Tehtävälistaa, joka omaisten on käytävä läpi läheisen kuoltua, kutsutaan joskus kuoleman muistikirjaksi. Yksi kuoleman muistikirjan ensimmäisistä kohdista on  hautajaisten järjestäminen. Yksi olennainen seikka omaan kuolemaan valmistautumisessa onkin pohtia, minkälaiset hautajaiset itselleen haluaa. Näin voit varmistaa, että saat omannäköisen lähdön ja vähennät samalla läheistesi vastuulla olevien päätösten määrää.

Henkivakuutus on osa kuoleman ennakointia. Henkivakuutus on erinomainen tapa taata lähimmäisille taloudellinen turva oman kuoleman jälkeen. Henkivakuutus nimittäin auttaa perheen taloudellisen tilanteen järjestelyissä ja tutun arjen turvaamisessa. Henkivakuutus kannattaakin hankkia mahdollisimman aikaisin. Yleensä sen ostaminen tulee ajankohtaiseksi esimerkiksi asunnon ostamisen tai lapsen saamisen yhteydessä.

Onko sinusta yllättävää, että vain 50 % suomalaisista on tehnyt minkäänlaisia valmisteluja oman kuolemansa varalle*? Oletko sinä varautunut kuolemaasi taloudellisesti?

 

Katso täältä henkivakuutuksesi hinta

 

Uskallatko sinä puhua kuolemasta?

Suomessa kuolemasta ei juuri puhuta. Esimerkiksi vain 12 %:ssa parisuhteista puhutaan kuolemasta*. Mitä suomalaiset siis oikein ajattelevat aiheesta? Myyntipäällikkö Juha Lanki myöntää, että 12 % osuus kuulostaa vaatimattomalta. "Kuulostaahan tuo määrä pieneltä, mutta toisaalta, olemmekohan mekään vaimon kanssa koskaan puhuneet kuolemasta?”, Lanki pohtii: “Meillä on kolme lasta ja olemme avoliitossa. Testamentti varmaan pitäisi tehdä. Kuolema ei minusta ole vaikea aihe, mutta ei siitä arjessa vain tule keskusteltua." Maalari Petteri Lahtinen ymmärtää hyvin alhaisen prosenttiluvun: “Tarvitseeko siitä kuolemasta puhua ollenkaan? Sehän on niin henkilökohtainen asia, ettei siitä tarvitse pälpättää. En minä siitä ainakaan aikoinani parisuhteessa puhunut."

Myöskään eläkkeellä olevat lentoemäntä Marja Anttinen ja graafikko Juha Anttinen eivät sen kummemmin kuolemasta keskustele. "Ei tämä määrä kuulosta ihmeelliseltä, emmehän mekään puhu yhdessä kuolemasta”, Anttinen myöntää: “Ei sellaista vain ajattele. Toki se voisi olla hyödyllistä ja helpottaa niitä, jotka tänne jäävät." Myyjä Amanda Halosen mielestä 12 % kuolemasta keskustelevien lukema vaikuttaa matalalta. "Onhan tämä aika pieni määrä. Vaikka itse olen optimisti, olen myös realisti, ja kyllä minäkin voin jäädä vaikka auton alle”, Halonen toteaa: “Minulla on elintenluovutuskortti, jota kannan laukussa joka päivä. Eli tiedostan kyllä kuoleman."

Oletko sinä varautunut omaan kuolemaasi esimerkiksi henkivakuutuksella

Kuolemaan varautuminen ennalta helpottaa läheisten elämää

Kuolema tulee usein mieleen vasta kun se on lähellä. Kuolemaan kannattaa kuitenkin varautua jo hyvissä ajoin esimerkiksi laatimalla testamentti ja laittamalla muut tärkeät dokumentit järjestykseen. Kuoleman varalle voi myös kirjoittaa ylös toiveet omiin hautajaisiin. Omaisten taloudellista tilannetta helpottamaan kannattaa harkita henkivakuutusta. Niin elämä voi jatkua surun keskellä niin tuttuun tapaan kuin mahdollista.

 

*Vakuutusyhtiö Kalevan tutkimus, 2019