Julkaistu 02.10.2023
Miten perintö jaetaan lesken ja lasten kesken?
Jos nyt kuolisit, miten omaisuus jaettaisiin aviopuolisosi ja lasten kesken? Oma perintö kannattaa suunnitella, jotta varmistat tahtosi toteutumisen. Juristi kertoo, mitä kannattaa ottaa huomioon.
Jos on lapsia, leski ei yleensä peri
Perinnönjako menee perintökaaren mukaan, ellei vainaja ollut muuta määrännyt. Lain mukaan leski ei peri puolisoaan, jos puolisolla on lapsia. Tästä voi poiketa sillä, että tekee puolisonsa hyväksi testamentin. Leskellä on kuitenkin avio-oikeus puolisonsa omaisuuteen, ellei oikeudesta ole luovuttu avioehdolla.
Avio-oikeus tarkoittaa, että puolisoilla on oikeus toistensa omaisuuteen, kun avioliitto päättyy. Kuoleman sattuessa puolisoiden varat ja velat lasketaan yhteen. Jos leski on vähänvaraisempi, varat jaetaan puoliksi. Jos varakkaampi puolisoista jää leskeksi, hänellä on oikeus pitää omat varansa. Tätä kutsutaan ositukseksi, ja se tapahtuu yleensä ennen kuin kuolinpesä voidaan jakaa.
Leski ei maksa osituksessa saamastaan omaisuudesta perintöveroa. Osituksessa vainajalle jäänyt osuus omaisuudesta on se, mikä peritään.
Jos vainajan lapset ovat kuolleet, mutta hänellä on elossa olevia lapsenlapsia, lapsenlapset perivät lasten sijasta. Rintaperillisen on siis oltava ns. ensimmäinen elossa oleva perillinen suoraan alenevassa polvessa (lapsi, lapsenlapsi, jne.).
Jos jälkeläisiä on elossa, leski ei peri. Perilliset voivat tarvita taloudellista apua perintöverojen maksamiseen, leski puolestaan perheen elättämiseen. Molempiin apua tuo henkivakuutus.
Milloin leski perii?
Leski perii aviopuolisonsa, jos puolisolla ei ollut rintaperillisiä. Leski voi kuitenkin periä osan puolison omaisuudesta, vaikka rintaperillisiä olisi elossa, jos lesken hyväksi on tehty testamentti. Rintaperillisillä on kuitenkin oikeus puolikkaaseen vainajan omaisuudesta, joten koko omaisuutta on vaikea testamentata rintaperillisten ohi puolisolle ilman rintaperillisten suostumusta. Tätä rintaperillisten oikeutta kutsutaan oikeudeksi lakiosaan.
Lapseton puoliso voi tekemällään testamentilla ohittaa lesken oikeuden perintöön. Vainaja on esimerkiksi voinut testamentata omaisuutensa vanhemmilleen, kummilapselleen tai hyväntekeväisyyteen.
”Kannattaa miettiä, tarvitseeko puoliso lisää taloudellista turvaa kuoleman sattuessa. Jos vastaus on kyllä, toteutetaanko se testamentilla, henkivakuutuksella tai muulla tavoin. Taustalla vaikuttavat lesken omat tulot, varallisuus, mahdollinen avio-oikeus ja mahdollinen lesken eläke”, kertoo Senior Legal Counsel Seppo Mikkola Mandatumista.
Tehokkain tapa auttaa leskeä taloudellisesti on henkivakuutus. Leskelle määrätty korvaus ei kuulu kuolinpesään, ja leski saa rahat omalle tililleen nopeammin kuin osituksen tai perinnönjaon kautta. Leski voi tarvita rahaa pyörittääkseen perheen arkea ja selvitäkseen lainoista, kun yhtäkkiä toisen puolison tulot jäävät perheeltä saamatta.
Avoleskellä ei ole oikeuksia
Avopuolisolla ei ole lain mukaan avio-oikeutta, perintöoikeutta eikä oikeutta jäädä asumaan viimeiseen yhteiseen kotiin. Avopuolison hyväksi on tehtävä testamentti, ja henkivakuutuksessa hänet on määrättävä nimeltä edunsaajaksi, jos hänelle haluaa taloudellista turvaa kuoleman sattuessa.
