Julkaistu 17.05.2023
Mitä kaikkea pitää tehdä, jos läheinen kuolee?
Puolison tai muun läheisen kuolemasta seuraa suuria mullistuksia elämään. Se tuo myös joukon velvollisuuksia, jotka on hoidettava. Moni ei halua ajatella kuolemaa, mutta sitä kannattaa pohtia hetki, kun asiat ovat vielä hyvin. Siten voit tehdä etukäteen asioita, jotka helpottavat kuolemasta seuraavaa byrokratiaa ja selvittelyä.
Mitä siis tapahtuu omaisten elämässä, kun läheinen kuolee? Olen kirjoittanut tämän ohjeistuksen erityisesti leskelle, mutta monet vaiheet ja neuvot ovat tärkeitä myös muille omaisille.
Heti kuoleman jälkeen – ensimmäiset päivät
Pidä huolta itsestäsi
Läheisen kuolema on kova isku, ja nyt jos koskaan kannattaa jakaa kuormaa muiden kanssa. Pohdi, voiko joku auttaa sinua arjen askareiden hoitamisessa tai ottaa vastuulleen osan kuolemasta seuraavista järjestelyistä. Suomessa kriisiapua tarjotaan kuolleen perheelle, ja usein tiedon kuolemasta tuova henkilö kysyy, voiko välittää omaisten yhteystiedot kriisiapua tarjoaville tahoille. Jos alkuun ei halua kriisiapua, sen pariin voi aina kääntyä myös myöhemmin.
Kenelle ilmoitat ja miten
Heti kuoleman jälkeen olisi hyvä miettiä, keille kaikille ja millä tavoin läheisesi kuolemasta tulisi ilmoittaa. Pitäisikö joillekuille soittaa ennen kuin esimerkiksi julkaiset asiasta sosiaalisessa mediassa?
Järjestä hautajaiset
Hautajaisten suunnittelu alkaa välittömästi. Hautajaisten kulut katetaan yleensä vainajan omaisuudesta. Kannattaa selvittää, onko vainajan tilillä tarpeeksi rahaa järjestelyihin. Jos vainajan tileillä ei ole tarpeeksi rahaa, hautausavustusta voi hakea vainajan asuinpaikan mukaiselta sosiaalitoimelta. Sosiaalitoimi kustantaa edullisimman mahdollisen järjestelyn. Myös henkivakuutuksesta saatua korvausta voidaan käyttää hautajaisten järjestelyihin.
Tilaa virkatodistus
Omaisten tulee hankkia vainajan virkatodistus, joka on tarpeellinen dokumentti asioita selviteltäessä. Virkatodistuksessa kerrotaan vainajan nimi, kuolinpäivä sekä sukuselvitys. Jos vainaja kuuluu Suomessa evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon, virkatodistus tilataan ko. kirkolta. Muuten virkatodistus tulee pyytää Digi- ja väestötietovirastolta (DVV). Virkatodistuksen tulee olla katkeamaton aina siitä, kun vainaja on täyttänyt 15 vuotta. Jos vainaja on eronnut kirkosta aikuisiällä, todistus pitää hankkia sekä seurakunnalta että DVV:ltä. Virkatodistuksesta tarvitaan kopio henkivakuutuskorvausta haettaessa sekä tilanteissa, joissa joudut hoitamaan menehtyneen asioita.
Hanki tarvittaessa kuolintodistus tai virkatodistus englanniksi
Englanninkielinen kuolintodistus helpottaa asiointia, kun esimerkiksi lopetat tai muutat muistotileiksi vainajan sosiaalisen median profiileja, tai siirrät omiin nimiisi palveluita, joilla ei ole suomenkielistä asiakaspalvelua. Kuolintodistuksen tekee lääkäri, jolta voi kysyä, onko todistusta mahdollista saada myös englanniksi. Virkatodistusta vainajasta ei saa englanniksi seurakunnilta, mutta Digi- ja väestötietovirastolta saa. Tilien sulkemiseen voi käyttää myös muita dokumentteja, ajantasaiset ohjeet löytyvät kultakin palveluntarjoajalta.
Tutustu testamentin sisältöön
Jos menehtynyt on tehnyt testamentin, sen sisältö tulisi lukea. Testamentissa on voitu esimerkiksi määrätä testamentin toimeenpanija, joka useimmiten myös järjestää perunkirjoituksen. Testamentti on saatettava perillisille virallisesti tiedoksi, vaikka he tietäisivätkin jo testamentista tai sen sisällöstä. Tämä tapahtuu yleensä myöhemmin, ei heti kuoleman jälkeen.
Valitkaa, kuka selvittää pesän ja hoitaa perunkirjoituksen järjestelyt
Suomessa vakituisesti asuvan henkilön kuollessa on järjestettävä perunkirjoitus 3 kuukauden sisään kuolemasta. Perunkirjoitus on osa kuolinpesän selvitystä, ja siinä selvitetään vainajalta jäänyt omaisuus ja velat, ja ketkä kaikki ovat perimässä.
Jos vainaja on tehnyt testamentin, hän on voinut määrätä siinä testamentin toimeenpanijan, joka usein myös selvittää pesän ja järjestää perunkirjoituksen. Muuten pesän selvittäminen on kuolinpesän osakkaiden eli perillisten tehtävä. He voivat hoitaa sitä kaikki yhdessä, tai nimetä jonkun perillisistä hoitamaan asiat yksin, tai valita ulkopuolisen henkilön hoitamaan asiat perillisten puolesta. Valtuutus tulee tehdä kirjallisesti, ja siinä kannattaa ilmaista selkeästi, mitä asioita valtakirjalla on lupa tehdä. Jos käytät esimerkiksi jonkin pankin valtakirjalomaketta, siinä saatetaan rajata, että valtakirja toimii vain kyseisen pankin kanssa asioidessa.
Valtakirjoja tarvitaan, koska kuolinpesää selviteltäessä kaikkien päätösten on oltava pesän osakkaiden yksimielinen päätös. Jos esimerkiksi vainajan vuokra-asunto halutaan irtisanoa ja samoin asunnon kotivakuutus, vakuutusyhtiö haluaa varmistaa, että vakuutuksen irtisanominen on kaikkien yhteinen päätös.
Ole yhteydessä ainakin näihin paikkoihin mahdollisimman pian
Vainajan kuolleeksi julistanut lääkäri ilmoittaa kuolemasta Digi- ja väestötietovirastolle (DVV). Sieltä tieto menee automaattisesti mm. Kelalle, pankeille ja eläkevakuutusyhtiöille parissa viikossa, mutta näihin paikkoihin kannattaa olla myös itse yhteydessä.
Henkivakuutusyhtiö
Jos vainajalla on ollut henkivakuutus, sen edunsaajien kannattaa olla yhteydessä henkivakuutusyhtiöön. Henkivakuutuksen korvaussumman saa yleensä hyvin nopeasti käyttöönsä, ja sitä voi hyödyntää kuolemasta seuranneisiin yllättäviin kuluihin sekä paikkaamaan sitä, jos pariskunnan yhteistä omaisuutta on jäädytetty jakamista odotettaessa.
Jos vainaja oli yrittäjä, hänellä on voinut olla henkilökohtainen henkivakuutus tai sitten yrityksensä kautta oleva henkivakuutus. Yrittäjän ei ole pakko vakuuttaa itseään, ja se onkin tärkeä asia mietittäväksi ennakkoon. Työkyvyttömyyden lisäksi kannattaa miettiä, miten perheelle tai yritykselle käy, jos yrittäjä kuolee. Yrityksen siirtyessä seuraaville polville henkivakuutuksesta on apua perintöverojen maksuun.
Pankki
Pankille tulee ilmoittaa kirjallisesti henkilö, joka saa asioida kuolinpesän puolesta pankkiasioissa. Puolison kannattaa olla yhteydessä pankkiin, jos hänellä ja vainajalla on ollut yhteisiä tilejä, esimerkiksi yhteinen taloustili päivittäisiä ostoksia varten. Puolison kannattaa varmistaa, mihin tileihin ja varoihin hänellä on kuoleman jälkeen käyttöoikeus, ja mitkä varat on jäädytetty perunkirjoitusta ja omaisuuden jakamista odottamaan.
Pankkiasioiden suhteen on helppo varautua etukäteen. Puolisoiden kannattaa katsoa tiliasiat sellaiseen kuntoon, ettei kuoleman sattuessa tulisi ikäviä yllätyksiä ja ylimääräistä päänvaivaa. Pankkien asiakaspalvelut auttavat parhaan ratkaisun löytämisessä.
Kela
Leski ja vainajan lapset voivat olla oikeutettuja erilaisiin tukiin, joten niiden takia kannattaa olla yhteydessä Kelaan.
Lisäksi Kelaan kannattaa olla yhteydessä, jos vainaja on saanut jotakin tukea. Vaikka tieto kuolemasta menee Kelalle parissa viikossa, omaisen kannattaa olla Kelaan yhteydessä itse, jotta esimerkiksi vanhempainvapaarahan suhteen voidaan tehdä muutoksia. Kuoleman jälkeen virheellisesti maksetut etuudet voidaan periä takaisin.
Työnantaja
Jos vainaja oli vielä työelämässä, työnantajalle tulee ilmoittaa kuolemasta. Tämä on tärkeää, jotta työnantaja voi hakea omaisille korvausta ryhmähenkivakuutuksesta, ja lisäksi lopettaa palkanmaksun oikeaan hetkeen. Ryhmähenkivakuutus on useilla, muttei kaikilla. Työnantaja on velvollinen hankkimaan ryhmähenkivakuutuksen, jos siitä on sovittu yleisessä valtakunnallisessa työehtosopimuksessa tai muussa työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa.
Yksityiset eläkevakuutusyhtiöt
Vanhuuseläkkeen lisäksi henkilö voi saada työnantajan järjestämää eläkettä tai itse rahoittamaansa eläkkeitä. Näitä eläkkeitä maksavat vakuutusyhtiöt, jotka saavat tiedon kuolemasta Digi- ja väestötietovirastolta noin kahdessa viikossa. Omainen voi silti ilmoittaa kuolemasta aiemmin, mikä vähentää riskiä, että eläkettä maksettaisiin vahingossa liian pitkään. Eläkettä maksetaan kuolinkuukauden loppuun. Virheellisesti maksetut eläkkeet peritään takaisin.
Posti
Postiin kannattaa olla yhteydessä, jotta menehtyneen posti voidaan ohjata pesänhoitajalle. Tämä on tärkeää varsinkin, jos pesänhoitaja ei asu samassa osoitteessa, missä menehtynyt asui.
Pari ensimmäistä viikkoa
Päätä tai siirrä omiin nimiin vainajan tekemät sopimukset
Vähennä juoksevia kuluja lopettamalla menehtyneen puhelinliittymä, lehtitilaukset, järjestöjen jäsenyydet ja muut vastaavat. Jos yhteisen kodin sähkösopimus on ollut vainajan nimissä, siirrä se omiin nimiisi tai muulle sopivalle perilliselle. Samoin muut mahdolliset sopimukset ja vakuutukset, joiden tarvitsee jatkua. Saatat tarvita asioiden hoitamiseen virkatodistusta, jotta voit todistaa toisen kuolleeksi ja että sinulla on oikeus hoitaa hänen asioitaan.
Muut vainajan nimissä olleet palvelut
Mieti, mitä asioita tai palveluita käytät arjessasi usein, ja tarvitseeko niiden laskutukseen tai hallinnointiin tehdä muutoksia. Jos esimerkiksi perheesi suoratoistopalvelut ovat olleet menehtyneen luottokortin kautta laskutettavia, saatat joutua vaihtamaan laskutustiedot kuukauden sisään.
Selvitä asumisesi tilanne
Melko pian kuoleman jälkeen kannattaa selvittää asumisjärjestelyjesi tulevaisuus, jos olet jakanut kodin menehtyneen kanssa.
Asuntolainan kanssa voi saada lyhennysvapaata tai maksuvapaata, mutta niiden aikana korkoa kertyy normaalisti. Asuntolainaan liittyvät vapaat voivat siis tuoda hetkellistä helpotusta taloustilanteeseen, mutta pidemmällä ajalla maksettava summa kasvaa.
Vuokra-asunnon vuokranmaksuvelvollisuus jatkuu normaalisti. Vuokranantajalle tulee ilmoittaa kuolemasta, ja vastuu vuokrasta vainajan osalta lankeaa kuolinpesälle. Erityisesti vuokralla asuville pariskunnille ja perheille henkivakuutuksesta on hyötyä, koska kuoleman yllättäessä vuokranmaksu on taattu. Jäljelle jäänyt puoliso ja lapset eivät joudu pakon edessä muuttamaan nopealla aikataululla halvempaan asuntoon. Jos leski on pienituloinen, hän voi olla oikeutettu eläkkeensaajan asumistukeen.
Jos asunto oli menehtyneen työsuhdeasunto, nykyinen vuokrasuhde päättyy. Tästä voidaan poiketa, jos myös jäljelle jäänyt puoliso on saman työnantajan palveluksessa. Jos asunnon omistaa työnantajan sijaan jokin muu taho, omistajan kanssa voi yrittää sopia uudesta vuokrasuhteesta. Kannattaa huomioida, että asunnon vuokra tulee todennäköisesti kalliimmaksi, koska siitä ei enää saa työsuhdeasunnon veroetua.
Kolmen kuukauden sisään
Huolehdi testamentin tiedoksiannosta
Testamentti on saatettava virallisesti tiedoksi kaikille vainajan perillisille. Tämä johtuu siitä, että perillisillä on oikeus moittia eli kiistää testamentin sisältö kuuden kuukauden ajan virallisesta tiedoksiannosta. Virallinen tiedoksianto pitää pystyä todistamaan, joten usein perillisten tulee allekirjoittaa todistus, että ovat saaneet tiedon. Joskus käytetään myös todistajia.
Yleensä testamentti annetaan virallisesti tiedoksi viimeistään perunkirjoituksessa, kun perilliset ovat koolla. Tällöin testamentti on usein jaettu aikaisemmin epävirallisesti perillisille, jotta tiedoksiannon yhteydessä perilliset voivat samalla hyväksyä testamentin. Testamentin voi myös antaa tiedoksi postitse, tai hautaustoimiston tai lakitoimiston avustuksella ennen perunkirjoitusta.
Jos sinulle annetaan testamentti tiedoksi, kiinnitä huomiota, pyydetäänkö sinua saman tien myös hyväksymään se. Jos hyväksyt testamentin, sitoudut samalla siihen, että et tule kiistämään sen sisältöä.
Perunkirjoitus
Kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta on pidettävä perunkirjoitus. Jos et ole itse ollut perunkirjoituksen järjestäjänä, saat hyvissä ajoin kutsun tilaisuuteen. Perunkirjoituksessa selvitetään vainajalta jäänyt omaisuus ja velat, ja ketkä kaikki ovat perimässä.
Perunkirjoitukseen voi tarvittaessa hakea lisäaikaa. Verohallinto tekee päätökset lisäajasta tapauskohtaisesti, ja yleensä lisäaikaa myönnetään 1–3 kuukautta. Jos myönnetty lisäaika ei riittänyt, lisäaikaa voi hakea uudestaan.
Perunkirjoituksesta syntyy perukirja, joka on toimitettava verohallinnolle esimerkiksi OmaVeron kautta tai postitse kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Perukirjan perusteella määräytyy perintövero jokaiselle kuolinpesän osakkaalle. Myös perukirjan toimittamiselle eli jättämiselle voi tarvittaessa hakea lisäaikaa. Jos kuolinpesän osakkaissa on alaikäisiä tai henkilöitä, joilla on edunvalvoja, perukirjan kopio tulee toimittaa myös Digi- ja väestötietovirastoon.
Yli kolmen kuukauden jälkeen – aika vaihtelee
Perintövero
Verottaja lähettää jokaiselle kuolinpesän osakkaalle verotuspäätöksen perukirjan perusteella. Verotuspäätös voi tulla nopeastikin, jos perittävää on vähän tai se on vain tietynlaista omaisuutta, kuten vaikka metsää. Yleensä perukirjan käsittelyyn menee 6–12 kuukautta, välillä yli vuosi. Vaikka perintöä ei jaettaisi heti, perintöverot tulee silti maksaa. Perukirja ja verotuspäätös kannattaa säilyttää, sillä niitä voi tarvita, kun arvioidaan omaisuuden myynnistä seurannutta luovutusvoittoa tai -tappiota.
Tee oma perintösuunnitelmasi ajoissa
Perinnönjako
Perinnönjako voidaan tehdä perunkirjoituksen jälkeen. Perintöä ei kuitenkaan tarvitse jakaa tiettyyn päivämäärään mennessä. Perintö voidaan esimerkiksi jättää jakamatta useiksi vuosiksi, jos vaikka vainajan puoliso jatkaa asumista yhteisessä kodissa.
Perintö on jaettava, jos yksikin kuolinpesän osakas sitä vaatii. Muuten jakamatonta kuolinpesää koskevien päätöksien on oltava kaikkien osakkaiden yksimielisiä päätöksiä.
Muut vaikutukset elämään ja arkeen
Pikkuhiljaa käy ilmi asioita, joihin läheisen kuolema vaikuttaa. Vainaja on esimerkiksi voinut olla se, joka huolehtii nuohoojan tilaamisesta kotiin tai puutarhatöistä. Jäljelle jäänyt joutuu kohtaamaan monia hetkiä, joissa konkretisoituu toisen poissaolo.
– Kuolemantaitovalmentaja
